Jumalanpalvelus

Olen pohtinut mitä meidän kristittyjen jumalanpalvelus oikein tarkoittaa ja missä sen alku on. Jumalanpalvelus on yleisesti ottaen uskonnollisen yhteisön hartaudenharjoituksen vakiintunut muoto. Jumalanpalveluksella tarkoitetaan kristillisessä kirkossa jumalanpalveluselämään kuuluvaa tapahtumaa, esimerkiksi messua ja muita kirkollisia toimituksia, kuten kaste, hautaaminen ja rukouskokouksia. Jumalanpalveluksen voidaan ajatella olevan sitä, että me tiedostamme ja uskomme Jumalan olevan Jumala, joka haluaa meidän kokoontuvan yhteen ja antavamme huomiomme, kiitoksemme ja ylistyksemme Hänelle maailmankaikkeuden luojana, joka on ansainnut kaiken kunnioituksemme ja ylistyksemme olosuhteistamme huolimatta, jota toteutetaan seurakuntalaisten yhteisissä kokoontumisissa apostolisten uskontunnusten mukaan. Osallistumalla jumalanpalveluksiin me opimme tuntemaan Jumalamme paremmin ja paremmin, koska jumalanpalveluksissa luetaan ja saarnataan Jumalan sanaa Raamattua, joka on viisauden alku. Kristinuskon jumalanpalvelus on nähdäkseni jatkumoa juutalaisten suorittamalle temppelissä ja synagoogissa pidetyille jumalanpalveluksille, koska Jeesus juutalaisena messiaana tuli antamaan itsensä viimeisenä temppeliuhrina ristillä meidän kertakaikkisena syntiuhrina. Tämän tapahduttua, niin temppelin esirippu repeennytyi ja paljasti kaikkein pyhimmän, eli tie temppelin kaikkein pyhimpään oli auki ja näin Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit, mutta kaikki juutalaiset eivät ottaneet vastaan Jeesusta messiastaan. Matteus 27: 50-54 ”Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle. Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: ’Totisesti tämä oli Jumalan Poika'”.

Jumalanpalveluksen piirteitä alkoi syntyä Raamatun mukaan Jumalan avuksihuutamisen yhteydessä, josta kerrotaan 1. Moos. 4:26. Ja ensimmäisen alttarin pystytyksen yhteydessä 1. Moos. 8:20. Patriarkkain jumalanpalveluksen merkkejä on Melkisedekin pappeudesta puhuttaessa Raamatussa, 1. Moos. 14:18, Hebr. 7. Mooseksen ajan jumalanpalveluksen järjestys, jonka pääkohdat juontavat alkunsa Mooseksesta. Mutta kaikessa vajavaisuudessaan, välitti VT:n jumalanpalvelus jo silloistakin armoa, 2. Moos. 19:5-6; 3. Moos. 9:22-24; 1. Kun. 8:11. Temppelin uudelleen rakentamisesta ja jumalanpalveluksen yhteydessä tapahtuneesta uudistamisesta. Jos jo ennen pakkosiirtolaisuuden aikaa oli runsaasti jumalanpalveluksessa käytettäviä rukous- ja ylistysmuotoja, kuten esim. Aaronin siunaus, 4. Moos. 6:22-27, ylimmäisen papin synnintunnustus, 3. Moos. 16:21. Salomon vihkiäispuhe, 1. Kun. 8, niin pakkosiirtolaisuuden jälkeen aletaan jumalanpalveluksissa yhä enemmän käyttää opetus- ja kehotussanoja. Siitä lähtien muodostaa lain lukeminen synagooga-jumalanpalveluksen pääosan.

Uuden Testamentin jumalanpalvelus on Apostolien teoissa kuvattuna, kun seurakunta pysyi toistaiseksi temppelissä, Ap. t. 2:46; Ap. t. 3:1; Ap. t. 5:12, 25, 42 ja juuri tämä uskollinen osallistuminen temppelipalveluun, missä on ilmennyt vakaumus uuden ja vanhan liiton välisestä syvästä yhteydestä, lienee suuresti vaikuttanut siihen, että kristityt alussa olivat koko kansan suosiossa. Vasta sitten, kun Stefanuksen esiintyminen, Ap. t. 6:13-14 aiheutti ankaran vainon, alkoi uskovaisten seurakunta yhä enemmän kokoontua yksityishuoneisiin, Ap. t. 12:12. Vapaassa sanassa annettiin tilaa erityisille henkilahjoille, ennustamiselle ja kielillä puhumiselle 1. Kor. 12, mutta Paavali kehottaa, että kaiken tulee tapahtua säädyllisesti ja järjestyksessä, 

Kun Jerusalemin temppeli hävitettiin vuonna 70, päättyi myös kaikenlainen uhritoiminta ja itse temppeli korvattiin synagoogalla, jossa sallittiin vain rukoileminen ja pyhien tekstien lukeminen ääneen.

Jumalanpalveluksia pidettiin Vanhassa Testamentissa Temppelissä, joka on samanlainen hengellinen merkitys kuin Mooseksen rakennuttamalla ilmestysmajallakin. Se on Jumalan asuinsija, huone paikka, jossa hän ilmoittaa itsensä ihmisille. Ensimmäisen temppelirakennuksen rakensi Salomo. Salomon temppeli rakennettiin 2. Aik. 3:1:n mukaan Moorian eli Siionin vuorelle. Salomon linnan yhteyteen, sen pohjoispuolelle 967-961 eKr. Nykyisen Kalliomoskeijan paikalla sijaitsi polttouhrialttari. Temppelin sisäänkäytävä oli auringonnousuun päin, 1. Kun. 6; 2. Aik. 3. Varsinainen temppeli oli suorakulmainen rakennus, 46 m pitkä, 16 m leveä ja lähes 17 m korkea. Sen ympärillä oli 3 sivulla 3-kerroksinen kylkirakennus aarrekammioineen. Temppeli oli tehty louhimoissa valmiiksi hakatuista kivistä. Pyhäkön ovea vartioi kaksi 12 m:n korkuista pylvästä. Avarasta kaksoisovesta astuttiin hämärään etuhuoneeseen (pyhään). Seinät ja lattiat oli päällystetty setripuulla. Koristeaiheina oli kerubeja, palmetteja (palmun lehteä muistuttava koriste) ja kolokvinttejä. Tässä Jumalan esihuoneessa, jota valaisi 10 kultaista lampunjalkaa, palvelivat papit. Kaikkeinpyhimmän ovella sijaitsi suitsutusalttari. Pohjoispuolella oli näkyleipäpöytä, 1. Kun. 7:48. Kaikkeinpyhin oli erotettu setripuisella seinällä, jossa oli öljypuinen kaksoisovi. Se oli kuution muotoinen huone ja aivan pimeä Siellä oli öljypuisten kerubien alla liiton arkki. Temppeliä ympäröi 2 esipihaa, joita käytettiin jumalanpalveluksessa. Sisempi esipiha, myöhemmin myös ”pappien esipiha”, ja ”ylempi esipiha”, oli matalalla muurilla erotettu suuresta esipihasta, ja sinne päästiin 2 portista, Temppelin edustalla oli vaskinen polttouhrialttari, siitä eteläänpäin ”vaskimeri”, valtava, 4.5 m korkea valuteos. Alttarin kummallakin puolen oli 5 vaskiallasta. Esipihoilla kansa lähestyi rukoillen Jumalaansa. Porteilla profeetat myös kokosivat kansaa kuulemaan puheitaan.

Kirjallisuutta ja lähteitä:

Aapeli Saarisalo ”Raamatun sanakirja”

Linkkejä:

https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/jumalanpalveluselama/jumalanpalveluksen-viettaminen-ilman-pappia
https://tunnustuskirjat.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Konventikkeliplakaatti

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: