Paratiisi ja Eeden käsiteet tuovat hyvin monenlaisia mielikuvia näiden sanojen sisällöstä mieleen. Yritän selvitellä sitä, mitä Paratiisi Eedenissä voisi tarkoittaa. Paratiisi, eli pairidaeza, joka on persian kieltä, joka tarkoittaa alkuaan aidattua ja ympäristön vahingoittavilta vaikutuksilta suojattua puistoa, joka ei kuitenkaan ollut kokonaan ihmiskäden keinotekoista työtä, vaan oli jo luonnostaankin kaunis. Peuralaumat ja muut metsän eläimet saivat persialaisessa paratiisissa turvallisen suojapaikan. Israelin kielenkäytössä tämä sana rajoittui uskonnolliselle alalle jääden merkitsemään sitä puutarhaa, josta ihmiset oli karkotettu, Eedeniä, jossa oli 4 virtaa ja 2 ihmeellistä puuta. Mutta heprealaisille heidän mielenlaatunsa mukaan ei mikään uskonnollinen käsite voinut esiintyä vain menneisyyden muistona, vaan aikojen kuluessa siitä muodostui taivaallinen, Jumalan antama toivo. On tuleva kulta-aika, jolloin Jumalan kansa saa omistaa oikean kotinsa Aabrahamin helmassa, jolla nimellä paratiisi myös tunnettiin, Luuk. 16:22. Sana paratiisi esiintyy kolmasti UT:ssa, Jeesuksen sanoja ryövärille: ’Tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa’, Luuk. 23:43: Paavali temmattiin kolmanteen taivaaseen, paratiisiin 2. Kor. 12:4 ja sanat siitä, että voittaja saa ’syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa’ Ilm. 2:7.
Jeesus käytti tätä sanaa vain kerran, ja sen tarkoitus on meille tietenkin tärkeä. Opetuslapsilleen puhuessaan hän aina puhui valtakunnasta, mutta puhuessaan ristillä kuolevalle ryövärille hän mainitsi paratiisin. Ryöväri ei tietänyt juuri muusta kuin omasta väkivallan ja ryöstön maailmastaan. Nyt, kuollessaan, hän kaipasi jotakin lohdutusta, joka, samalla kuin se oli todellista, olisi myös sellaista, että hän voisi sen käsittää. Vääntelehtiessään janon ja tuskan ahdistamana tuntui hänestä kansanomainen käsitys paratiisin levosta kaikkein kaivattavimmalta tulevaisuudenkuvalta. Siksipä Jeesus, joka tunsi, mitä ihmisessä on, antoikin hänelle lupauksensa näillä sanoilla. Toiselta puolen huomaa ajatteleva Raamatun lukija kyllä, että kahdessa edellisessä UT:n kohdassa paratiisi-sanan sijaan voisi vaihtaa sanan ”taivaassa” tai ”taivasten valtakunnassa”, ja tämän seikan nojalla päättää kolmannessakin kohdassa sanan merkitsevän samaa.
Sen alueen nimitys, jossa paratiisi sijaitsi, kutsutaan Heprean sanalla edän, on luultavasti yhteyttä akkadin sanaan edinu, tasanko. Paratiisia nimitetään Eedenin puutarhaksi, Jumalan tai Herran paratiisiksi. ”Eedenin paratiisi” 1. Moos. 2:15.
Herra Jumala kasvatti maasta Paratiisiin elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun. Emme tiedä puista sen enempää kuin mitä 1 Moos. 2 ja 3 kertovat. Hyvän- ja pahantiedon puu oli Eevan mielestä ’ihana katsella’, »suloinen puu antamaan ymmärrystä», ja siitä näytti olevan hyvä syödä. Todellisuus oli kuitenkin toinen. Tämä puu oli kasvatettu Eedeniin, jotta vapaan tahdon saanut ihminen saisi itse päättää, söisikö hän sen hedelmiä, jolloin hänen elämänsä täyttyisi kahdenlaisella sisällöllä – hyvällä ja pahalla. Paholaisen pettämänä ihminen valitsi väärin. Seurauksena oli, että Aadam ja Eeva karkotettiin Eedenistä. Jos he lisäksi olisivat syöneet elämän puusta, he olisivat ruumiillisesti jääneet syntisinä elämään iankaikkisesti, 1 Moos. 3:22. Nyt sen sijaan ’ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden’, Room. 8:8. Tarvittiin lunastajaa, joka otti kuolemamme päällensä. Uskovat saavat sen ansiosta syödä elämän puusta, Ilm. 2:7.
Eeden hepreaa ja tarkoittaa tasankoa ja monikossa ihanuutta. Puutarha, johon Jumala asetti ensimmäiset ihmiset asumaan, 1. Moos. 2:8. Se sijaitsi ’idässä’, siellä oli rehevä ja lajirikas kasvillisuus. Viikunapuu kasvoi siellä, 1. Moos. 3:7, ja siellä oli rikas eläimistö. Ilmasto oli niin lämmin, ettei pukeutuminen ollut välttämätöntä. Nämä tiedot ynnä sen virtojen ja ympäröivien maitten nimet antavat hyviä viitteitä, mutta kuitenkin on esitetty varsin erilaisia mielipiteitä sen paikasta. On ajateltu Eeden-nimen merkitsevän kosteikkoa ja sillä perusteella se on sijoitettu Egyptiin, Kuusin maan naapuristoon, se on sijoitettu Intiaan, Armeniaan ja Babyloniassa kahteenkin paikkaan. Ainakin jo Josefus esitti sen käsityksen, että Eedenin Giihon-virta olisi Niili. Delitzsch arvelee, että Eden on sijainnut juuri muinaisen Baabelin yläpuolella, missä Eufrat ja Tigris tulevat hyvin lähelle toisiaan ja missä maata halkovat lukuisat näitä virtoja yhdistävät kastelukanavat. Tigriin pinta on tällä kohtaa paljoa alempana Eufratia, niin että vesi virtaa sinne päin. Toinen mahdollinen selitys on, että Eeden on sijainnut Persian lahden pohjukassa. Arkeologia osoittaa asutuksen Babyloniassa alkaneen sieltä päin. Havila oli Keski-Arabian pohjoisosassa.
Samuel Lamb ”Jumalan mies” (KKJMK Oy 2006), josta lainaus sivulta 164: ”Joitakin aikoja sitten eräät juutalaiset ja amerikkalaiset havaitsivat, että Eedenin alkuperäisen paikan pitäisi olla Kiinassa Sichuanin jokialueella. Eedenin neljän joen nimet ovat Sichuanin neljän joen nimiä, joista kolmen kuvataan kiertävän Eedenin ympäri.”
Kirjallisuutta ja lähteitä:
Aapeli Saarisalo ”Paratiisin maan kaivauksia” (1931)
Digi IRT (Raamatun Iso Sanakirja)
Linkkejä:
https://www.tv7.fi/arkki/love-israel-baruch-korman/ilmestyskirja-luku-22-osa-1-2_p71812/
Pentti Juhani Mattila 