Benjamin Franklin

Benjamin Franklin syntyi Bostonin Massachusettsissa Yhdysvalloissa 17.1.1706 suurperheeseen ja kuoli 17.4.1790 Philadelphiassa, joka oli yhdysvaltalainen kirjapainaja, toimittaja, kirjailija, tiedemies, keksijä ja diplomaatti. Hän kävi Bostonin latinalaista koulua, mutta lopetti koulunkäynnin 10-vuotiaana, ja ryhtyi 12-vuotiaana työskentelemään kirjapainajan oppipoikana. Franklin julkaisi suosittua Poor Richard’s Almanac (1737–1757).

Amerikan merkittävimpiä kirjapainaja oli Benjamin Franklin, josta tuli kuuluisa valtiomies, tiedemies ja filosofi. Franklin syntyi saippuantekijän poikana Bostonissa vuonna 1706. Yksitoista myöhemmin hänen vanhempi veljensä toi Englannista painokoneen ja kirjakkeita ja perusti kirjapainon, jossa Benjamin toimi latojan ja painajan opissa. Benjaminilta jäi oppiaika kesken, sillä hän meni New Yorkiin kirjapainaja Bradfordin luokse, josta jatkoi matkaansa Filadelfiaan Andrew Bradfordin luokse, jolla ei ollut työtä tarjolla, mutta kirjapainaja Samuel Keimerillä oli. Pennsylvanian kuvernööri Sir William Keith kehoitti Benjamin Franklinia vuonna 1724 perustamaan kaupunkiin oman kirjapainon. Kuvernööri lupasi kustantaa Franklinille matkan Lontooseen kirjapainotarvikkeiden ostoa varten. Vaikka kuvernöörin lupaukset eivät pitäneetkään, meni Franklin Lontooseen, jossa sai latojan toimen Samuel Palmerin kirjapainossa ja myöhemmin John Wattsin kirjapainossa.

Vuonna 1726 hän palasi Filadelfiaan, jossa sai toimen Keimerin kirjapainon esimiehenä. Vähän myöhemmin hän entisen työtoverinsa Hugh Meredithin kanssa perusti oman kirjapainon. Franklin menestyi, avioitui, perusti sanomalehden, itse toimittaman almanakan. Hän perusti oman paperimyllyn, Filadelfian kaupungin kirjaston, nuoriso-opiston, julkisen sairaalan, lukuisia tieteellisiä yhdistyksiä. Franklin sai aikaan yhteiskunnallisia uudistuksia: mm. hän perusti 1749 akatemian, josta sittemmin tuli Pennsylvanian yliopisto. Vuonna 1776 hän osallistui Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen laatimiseen. Franklin toimi lähettiläänä Ranskassa, missä hän sai aikaan sopimuksen tuesta Isoa-Britanniaa vastaan. Hän oli solmimassa 1783 rauhansopimusta Ison-Britannian kanssa, minkä jälkeen Yhdysvaltoihin palattuaan osallistui hallitusmuodon laatimiseen. Luonnontutkijana Franklin mm. esitti ensimmäisenä positiivisen ja negatiivisen sähkön nimitykset ja konstruoi ukkosenjohdattimen. Kirjailijana hän kuuluu amerikkalaisen proosan klassikoihin. Johtavana yhdysvaltalaisena valistusmiehenä hän vaikutti voimakkaasti kansakunnan ihanteisiin.

Stellan Arvidson ”Benjamin Franklin” (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945), josta lainaus sivulta 13: ”Näihin siirtolaisiin liittyi aikanaan Benjamin Franklinin isä. Hänen nimensä oli Josiah Franklin, ja hän oli syntynyt Cromwellin kuolinvuonna 1658. Ectonissa, Englannin keskiosassa sijaitsevassa Northamptonshiren kreivikunnassa, Franklinin esi-isät vuosisatoja olivat olleet seppiä… Franklin-seppien sarjan viimeistä edellisellä oli neljä poikaa: Thomas, John, Benjamin ja Josiah. Vanhin, Thomas, peri isiensä ammatin ja hänestä tuli paikkakunnalla arvonantoa nauttiva mies, ’mestari’, jonka oli hulehdittava kaikesta’. Veljeksistä toinen, John, muutti Oxfordshiren kreivikunnassa sijaitsevaan Banburyyn ja ansaitsi leipänsä värjärinä. Molemmat nuorimmat veljet muuttivat sinne hänen mukanaan ja oppivat häneltä värjärinammatin. Veljesparvi hajaantui myös toisella tavalla. Kahden vanhimman pysyessä Englannin valtiokirkolle uskollisena molemmat nuorimmat liittyivät uskonnolliseen oppositioon. Se ei ollut täysin vaaratonta; ja nuorin, Josiah, Benjamin Franklinin isä, katsoikin pian parhaaksi poistua maasta. Vuonna 1685 hän saapui silloin vielä mitättömään, mutta nopeasti kasvavaan Uuden Englannin Massachusettsin pääpaikkaan, Bostoniin. Vasta useita vuosia myöhemmin myös toiseksi nuorimman veljeksistä, joka, kuten hänen kuuluisa veljenpoikansakin, oli nimeltään Benjamin, oli pakko siirtyä Bostoniin. Makatessaan Atlantin yli Josiah oli vasta 25-vuotias, mutta hänellä oli jo silloin melkoinen perhe. Sangen nuorena hän oli mennyt naimisiin Anna nimisen tytön kanssa, jonka sukunimestä ei ole tietoa. Kaksikymmenvuotiaana Josiah jo oli tullut isäksi; ja paitsi vanhinta tytärtä, Elizabethia, aviopuolisot toivat mukanaan matkalle vielä kaksi lasta, pojan, Samuelin ja tyttären, Hannan. Laivassa vaimo synnytti vielä pojan, joka sai isänsä nimen Josiah. Bostonissa syntyi sitten tytär, Anne, ja kaksi poikaa, jotka molemmat kuolivat nuorina. Synnyttäessään viimeisen näistä pojista äiti kuoli. Se tapahtui vuonna 1689. Samana vuonna Josiah Franklin meni uusiin naimisiin Abiah Folgerin kanssa, joka oli Massachusettsin rannikon edustalla sijaitsevalta Nantucketin saarelta kotoisin olevan kirjuri Peter Folgerin tytär. Tässä avioliitossa syntyi kymmenen lasta: John, Peter, Mary, James, Sarah, Ebenezer, Thomas, Benjamin, Lydia ja Jane… Hänen poikansa Benjamin kertoo, että isä harrasti taiteita, piirsi kauniisti, soitti viulua ja mielellään veisasi virsiä iltaisin päivän työn päätyttyä. Kerran hän oli ehdolla kirkon kanttoriksikin… Poika kuvaa hänet toimeliaaksi käsityöläiseksi, lujaluonteiseksi ja viisaaksi, kirkollismieliseksi ilman tekopyhyyttä ja helläksi lapsiaan kohtaan, joitten kasvatuksen hän katsoi päätehtäväkseen… Äidistään Franklinilla ei ole monta sanaa kerrottavana. Hän mainitsee, että äiti oli hiljainen ja hyveellinen nainen. Äidin isä lienee ollut kirjallisesti sivistynyt ja omannut monia harrastuksia – hän toimi mm. välittäjänä intiaanien ja valkoisten kesken… Franklinin etevyyttä ammattimiehenä valaisee muuan tapaus, mikä sattui sen jälkeen kuin välit Keimerin kanssa olivat katkenneet. Tälle tehtiin tarjous painattaa New Jerseyn siirtokunnalle seteleitä. Franklin oli ainoa, joka perusteellisesti tunsi tällaisen painatuksen teknillisen puolen, ja Keimerin oli pakko aikaansaada jonkinlainen sovinto, jottei Franklin asettaisi taitoaan kilpailijan, Bradfordin käytettäväksi, jolle setelien painatus tietenkin silloin olisi uskottu. Franklin, jolla ei sattunut olemaan erikoista tehtävää, myöntyi. Hän konstruoi Amerikan ensimmäisen kuparilevypainon ja hankki itselleen setelien painatuksen aikana arvokkaita suhteita New Jerseyn hallituspiireihin. Vuoden 1728 alussa painokoneet ja muut tarvikkeet saapuivat Lontoosta; ja Franklin saattoi, Meredith kumppaninaan, aloittaa toimintansa itsenäisenä mestarina. Philadelphiassa oli siis kolme kirjapainoa: Bradfordin, Keimerin ja Franklinin… Lokakuun 2 päivänä 1729 Franklin alkoi julkaista lehteään lyhennetyllä nimellä ’The Pennsylvania Gazette’… Aluksi häneltä puuttui sekä rikkautta että vaikutusvaltaa. Mutta hän huomioi kaikki mahdollisuudet. Hän keräsi ympärilleen ryhmän nuoria ystäviä: saman vaatimattoman aseman kuin hänkin omaavia ammattimiehiä. He kokoontuivat joka perjantai-ilta erääseen majataloon. Franklin oli alusta pitäen itseoikeutettu johtaja. Seura otti nimekseen The Junto, ’Juntta’, ja siihen kuului kaksitoista jäsentä. Esikuvana näyttää olleen – merkillistä kylläkin – muuan Cotton Matherin luoma järjestömuoto: eri kirkkokuntiin liittyvät maallikkoklubit, joitten tarkoituksena oli kristillismielisessä hengessä vaikuttaa jäsentensä ja yhteiskunnan hyväksi… Toukokuussa 1731, samana vuonna kun hänestä tuli vapaamuurari, hän eräässä ’Juntan’ Kokouksessa esitti muutamia niistä huomioista, joita hän oli tehnyt historiaa lukiessaan… Franklinin oleskelu Lontoossa kesti kymmenen vuotta. On luonnollista, että hänen poliittisiin asioihin tarvitsi varata vain sangen vähäinen osa tästä ajasta. Mitä suurimmassa määrin häntä kiinnosti kaikki, mitä tapahtui kulttuurin, etenkin tieteiden alalla, hänen matkansa olivat monet ja pitkiäkin, hänen seurustelu-ystäviensä ja kirjeenvaihtotoveriensa piiri oli suuri ja lisäksi hän saattoi omistautua Craven Streetin talon yksityisille perhe-elämälleen. Hänen vaimonsa oli kieltäytynyt seuraamasta Atlantin yli; vaimo ei tietenkään voinut aavistaa, että miehen kotiinpaluuta oli lykättävä vuodesta toiseen… Hänellä oli vielä sukulaisia elossa Englannissa. Hänen setänsä John oli jättänyt jälkeensä pojan, Thomas nimisen, joka asui värjärinä Leicesterhiressä. Tämän tytär, jonka nimi myös oli Sally, asui monta vuotta – kolmannestatoista kahdenteenkymmenenteen ikävuoteensa asti – Craven Streetin talossa, ja hänestä tuli Franklinille tytär numero kaksi… Franklinin pojan Williamin avioton poika Temple asui myös aika ajoin vieraanvaraisen isoisänsä luona… Ilman kerhoa Franklin ei ollut Franklin, ja hänen ranskalaisena kerhonaan oli vapaamuurariloosi ’Yhdeksän sisarta’. Hän tuli sen jäseneksi vuonna 1777… Vapaamuurarius ei Amerikassa ollut poliittisesti väritetty. Ranskassa vapaamuurarit sitä vastoin muodostivat jonkinlaisen vapauspuolueen, joka vastusti yksinvaltiutta ja kirkkoa. He pitivät Franklinia edeltäjänä, joka kotimaassaan oli toteuttanut heidän vapaudenunelmansa.”

J. V. Lehtonen ”Benjamin Franklin” (Kansanvalistusseuran Elämäkertoja 1918), josta lainaus sivulta 46: ”Pennsylvanian kuvernöörillä oli siinä toistaiseksi ratkaisevin osansa. Kun Sir William Keith kuuli isän kieltävän vastauksen, lupasi hän heti itse luovuttaa tarpeelliset rahat, sillä hän oli nyt kerta kaikkiaan päättänyt sanoi hän, saada kunnollisen kirjapainajan maakuntaansa. Benjamin ei muuta kuin mennä vain Lontoosta itse ostamaan koneet ja kirjasimet, jotta ne tulevat ensiluokkaiset, kyllä hän kaikki kustantaa, siksi kunnes Benjamin kykenee maksamaan takaisin… Kun tämä juhlallinen hetki oli tullut, meni Benjamin noutamaan kuvernöörin lupaamia suosituskirjeitä ja varsinkin tärkeätä maksuosoitusta, jolla saisi Lontoossa rahaa ostoksiin. Mutta kuvernöörillä oli niin kiire, ettei hän joutanut niitä laatimaan, eikä edes suojattiaan vastaanottamaan, vaan ilmoitutti itse tuovansa paperit laivan ensimmäiseen poikkeuspaikkaan Delaware-lahden varrella. Täällä oli kuitenkin sama juttu: kuvernöörillä ylen kiire, lupaus lähettää kirjeet laivalle… Philadelphialaiset matkatoverit, joille Benjamin nyt paljasti tähän asti salassa pitämänsä suunnitelmat, kertoivat, millainen mies tuo ystävällinen kuvernööri oikeastaan oli: ylen kohtelias, täynnä lupauksia, sokean innokas auttamaan kaikkia, mutta kykenemätön täyttämään sitoumuksiaan, saati sitten antamaan luottoa, koska hänellä itsellään ei ollut luottoa lainkaan. Ja Benjamin oli nyt joutunut hänen kerskailevan avuliaisuutensa uhriksi! Siinä hän nyt seisoi jälleen, tuetta, turvatta, suosittelukirjeittä, rahoitta, kolmannen oudon kaupungin, tällä kertaa suuren maailmankaupungin kadulla, itsenään jouluaattona (1724). Se oli seikkailijallemme surullinen joulu, jonka pitkien pyhien kestäessä hänellä oli epäilemättä aikaa mietiskellä ihmistuntemuksen tarpeellisuutta ja elämän äkillisiä kompastuksia. Mutta kovasta kohtalostaan masentumatta tarjoutui Benjamin viivyttelemättä työhön Palmerin kuuluisaan kirjapainoon, ansaitakseen rahat kotimatkaan… Aito amerikkalaiseen tai ehkä oikeammin: aito puritaanilaiseen tapaan asetti hän siveelliset velvollisuutensa kaikkein muiden harrastusten yläpuolelle. Hän tahtoi ennen kaikkea olla oivallinen perheenisä, moitteeton kansalainen ja kunnon kristitty siinä vapautuneessa mielessä, minkä hän tälle sanalle antoi. Kirjeessä, minkä hän 11 p. kesäk. 1760 kirjoitti eräälle luonnontieteellisiin tutkimuksiin innostuneelle nuorelle naiselle, lausuu hän tästä asiasta seuraavat kuvaavat sanat: ’Tämänlaisissa tutkimuksissa on kuitenkin noudatettava järkevää kohtuullisuutta (prudent moderation). Luonnon tunteminen saattaa olla kaunista ja se saattaa olla hyödyllistä; mutta jos me, päästäksemme siinä muita pitemmälle, lyömme laimin tärkeimpien velvollisuuksiemme tuntemisen ja suorittamisen, ansaitsemme me moitetta. Sillä luonnon tuntemisessa ei voida saavuttaa niin korkeata astetta, että se arvoltaan ja tärkeydeltään vastaisi hyvän isän, hyvän lapsen, hyvän miehen tai vaimon, hyvän naapurin tai ystävän, hyvän alamaisen tai kansalaisen, sanalla sanoen hyvän kristityn ominaisuuksia.’ … Jo kuukauden kuluttua saapui Reprisal Quiberonin lahteen Ranskan länsirannikolle, onnellisesti vältettyään takaa-ajavat englantilaiset risteilijät ja kaapattuaan omasta puolestaan pari vihollislaivaa. Nantesi’ssa ja sen ympäristössä lepäili Franklin muutamia päiviä, kohdaten kaikkialla lämpimiä Amerikan ystäviä ja joutuen tuon tuostakin innostuneiden kunnianosoitusten esineeksi. 15 p. jouluk. alkoi sitten matka kohti Pariisia, jonne isoisä saapuikin pojanpoikineen juuri ennen joulua ilman minkäänlaisia rettelöitä, vaikka Englannin lähettiläs olikin uhannut poistua kaupungista, ellei ’amerikkalaisten kapinoitsijan päämiestä’ estetä sinne tulemasta. Jo 28 p. jouluk. otti kreivi de Vergennes Franklinin ja toiset lähetyskunnan jäsenet hyvin kohteliaasti puheilleen, tosin yksityishenkilöinä, Ranska kun ei voinut vielä julkisesti tunnustaa sellaisen valtion edustajia, jota ystävällinen Englanti ei ollut luovuttanut yliherruudestaan ja jonka tulevaisuus lisäksi näytti hyvin hämärältä. 7 p. tammik. 1777 asettui Franklin asumaan Passyn kylään Pariisin lähistölle suureen kauniiseen puutarhan ympäröimään taloon, joka on yleisesti tunnettu Victor Hugon piirrustuksesta. Siinä asuikin hän sitten ne 8,5 vuotta, mitkä hänen lähettelistoimensa kesti. Kongressi oli ollut aivan oikeassa uskoessaan Franklinin jo pelkällä nimellään ja esiintymisellään vaikuttavan voimakkaasti Amerikan hyväksi. Jos hän oli jo 10 vuotta aikaisemmin saanut osakseen suurta suosiota, niin tuli hänestä tällä kerralla koko Ludvig XVI:n ja Marie Antoinette’in Pariisin suoranainen epäjumala.”

Syyskuussa 1776 Franklin matkusti Pariisiin ja neuvotteli myöhemmin liittosopimuksesta Ranskan kanssa Britanniaa vastaan 1778. Hänen neuvottelunsa olivat pohjana vastaitsenäistyneiden Yhdysvaltojen ja Britannian väliselle Pariisin rauhalle vuonna 1783. Franklin toimi Pennsylvanian osavaltion presidenttinä 1785–1788. Franklin osasi kuutta kieltä: englantia, ranskaa, italiaa, espanjaa, latinaa ja saksaa.

Franklin innostui ystäviensä kautta tekemään sähköön liittyviä kokeita ja esitti teorian sähkön olemuksesta. Hän valitsi sähkövarausta kuvaamaan negatiiviset ja positiiviset etumerkit siten, että plus vastasi lasisähköä ja miinus lakkasähköä, jolloin sähkövirta kulki positiivisesta varauksesta negatiiviseen. Tätä merkintätapaa käytetään edelleen, vaikka sähkön kuljettajan, elektronin, tiedetäänkin nykyään olevan negatiivisesti varautunut, joten sähkövirran suunta on eri suunta kuin sähkön kuljettajien suunta. Franklin teki erilaisia kokeita ilmiön toteamiseksi ja todisti myös salaman olevan sähköilmiö.

Benjamin Franklin oli myös keksijä. Hän keksi muun muassa maailman ensimmäiset torneihin asennettavat ukkosenjohdattimet. Ukkosenjohdattimiin kohdistui kritiikkiä, koska salamoiden ajateltiin olevan Jumalan rangaistuksia ihmisille. Franklin itse oli deisti, eikä uskonut Jumalan olevan kiinnostunut ihmisten asioista, joten hän ei nähnyt tätä ongelmana.

Franklinin perustama kirjasto oli aluksi perustaja-käyttäjiensä rahoittama osuuskuntakirjasto. 

Myös suomalainen Georg Magnus Sprengtporten tuli Franklinin vaikutuspiiriin tämän Pariisin-vuosien aikana, ja onkin esitetty että tämän tasavaltalaiset aatteet ja itsenäisyyspuheet vaikuttivat Sprengtporteniin syvästi.

Franklin kuoli 84-vuotiaana 17. huhtikuuta 1790. Hänen hautajaisiinsa osallistui arviolta 20 000 ihmistä. Hänet on haudattu Christ Church Burial Groundin hautausmaalle Philadelphiaan.

Vuonna 1976, osana Yhdysvaltain itsenäisyysjuhlia, kongressi nimesi 20 jalan (6 metriä) korkean Philadelphiassa sijaitsevan Benjamin Franklinin muistopatsaan Benjamin Franklinin kansalliseksi muistomerkiksi.

Kirjallisuuus:

H. Scheibler ”Kirjanpainaja Benjamin Franklin: otteita hänen kirjoittamastaan omasta elämäkerrastaan, teoksesta Tie rikkauteen” Otava 1921
Stellan Arvidson ”Benjamin Franklin – yleisnero” (Aura 1945)
J. V. Lehtonen ”Benjamin Franklin” (Kansanvalistusseura 1918)
H. W. Brands ”The First American – The Life and Times of Benjamin Feanklin” (Anchor Books 2002)
Edmund S. Morgan ”Benjamin Franklin” (Yale University Press 2002)
Carl Van Doren ”Benjamin Franklin” (Penguin Books 1938)

Elokuvia:

Chad Burns ohjaamassa ”Beyond The Mask” elokuvassa vuodelta 2016, joka kertoo Will Reynoldsista, joka on Itä-Intian Kauppakomppanijan palkkasoturi, jota huijataan ja yritetään eliminoida. Elokuvassa nähdään kuinka Will työskentelee Benjamin Franklinin kirjapainossa, sekä ohessa pelastaa ihmisiä salajuonten seurauksilta.

Linkkejä:

https://areena.yle.fi/1-62103943 Documentti Benjamin Franklinista
https://www.geni.com/people/Benjamin-Franklin-Signer-of-the-Declaration-of-Independence/6000000002984800161 Geni.com profiili Benjamin Franklinista