Abortti

Abortti näyttää olevan sellainen asia, joka puhuttaa kaikkialla maailmassa juuri tällä hetkellä. Mielenosoituksia aiheesta on ollut puolesta ja vastaan. Olen yrittänyt päästä selvyyteen tässä aborttiasiassa on kyse, joka jakaa ihmiset kahteen leiriin jopa toisiaan vastaan vahvoin mielipitein. Yksi esiin noussut ja kuulemani asia on, että naisella on itsemääräämisoikeus ruumiistaan ja oikeus päättää abortista. Vaaditaan, että abortti pitäisi kirjata ihmisoikeudeksi ja perustuslakiin, vaikka se on hyvin kiistanalainen asia sillä, onko ihmisellä mahdollisuus päättää alulle laitetun ihmisen tulevaisuudesta, eli saako hän syntyä tähän maailmaan vai ei. Jollakin lailla abortti voidaan mieltää ehkäisykeinoksi, kun on sattunut vahinko ja siemennesteet on päässyt hedelmöittämään kohdussa uuden ihmisalun. Puhutaan myös, että kaikilla on oikeus rakkauteen, mutta ei määritellä mitä rakkaudella tässä yhteydessä tarkoitetaan, onko se ihmisen lisääntymisvietti ja siitä johtuvaa himoa, joka tyydytetään, kun se on mahdollista. Olisiko abortin sijasta antaa lapsi adoptoitavaksi niille vanhemmille, jotka eivät saa lapsia? Suomessa on ongelmana alhainen syntyvyys, sillä suomalaisia kuolee enmmän kuin syntyy ja tätä pahentaa vielä abortit. Elämmekö vain itsellemme ajattelematta tulevaisuutta ja olla antamatta mahdollisuutta uusille sukupolville tulla tähän maailmaan, ettemme kuolisi sukupuuttoon. Tässä asiassa on paljon mietittävää.

Maija Hurri ”Ulla Järvilehto – Elämän puolesta” (Aika Oy 1995), josta lainaus sivulta 24: ”Ulla Järvilehto oli valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1965. Sen jälkeen hän oli työskennellyt mm. lasten osaston ja gynekologian osaston apulaislääkärin viroissa Keski-Suomen keskussairaalassa. Kun Järvilehdot muuttivat Helsinkiin vuoden 1969 kuluessa, Ulla aloitti Naistenklinikalla erikoistumisen loppuvaiheet ja valmistui vuonna 1971 gynekologian erikoislääkäriksi. Juuri tähän ajankohtaan osui Suomessa aborttilain uudistuksen voimaantulo. Ulla perehtyi lain sisältöön, koskihan uusi laki lääkärien ja erityisesti gynekologien työtä. Tämä on järkyttävä askel yhteiskunnassamme, Ulla totesi Kaarlolle aborttilakiin perehdyttyään. Tällä uudella lailla, joka tuli voimaan 1.6.1970, kumottiin edellinen, vuonna 1950 annettu laki raskaudenkeskeyttämisestä. Merkittävin muutos uuden ja vanhan lain välillä oli sosiaalisten syiden ottaminen mukaan keskeyttämisperusteisiin yksinomaan riittävinä perusteina. Käytännössä uusi laki salli raskauden keskeytyksen naisen sitä pyytäessä, mikäli hänen elämänolonsa tai olosuhteensa huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus.”

Wikipediasta löytyy tekstiä abortista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti

Opinnäytetöitä:

Sini Kalinko ja Sanna Klemola ”Terveydenhoitaja aborttiasiakkaan tukijana – Naisten kokemuksia tunteista ja tuen tarpeesta” (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2012)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57867/Kalinko_Sini.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Laura Jukarainen, Peppi Perttunen ”Abortti – Taustatekijät alle 25-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksille Suomessa” (Tampereen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2020)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334994/Jukarainen_Laura_Perttunen_Peppi.Pdf..pdf?sequence=2&isAllowed=y

Milla Mäenpää & Veera Tähtinen ”Raskaudenkeskeytyksen vaikutukset naisen mielenterveyteen” (Turku AMK, opinnäytetyö 2020)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/355978/M%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4_Milla%2C%20T%C3%A4htinen_Veera.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Teemu Keskisarja ”Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa” (Helsingin yliopisto 2006)
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19471/secoitux.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjallisuus:

Päivi Räsänen ”Abortti” (Kustannus Oy Uusi Tie 2018)
Viveka Kauranen ”Abortti ja siitä selviytyminen” (Art House 2011)
Markus J. Viljanen ”Aborttilääkäri” (Päivä 2021)