Monet suomalaiset haluavat pitää uskonsa salaisena ja yksityisen asianaan, eivätkä halua siitä puhua, jakaa tai näyttää sitä kenenkään ulkopuolisen kanssa ja siihen liittyy monesti oman kirkkokunnan perinteiden oikeassa olon pitäminen, eivätkä näe, että kuulumme näkymättömään Jeesuksen maailmanalaajuiseen näkymättömään seurakuntaruumiiseen, jossa olemme toisillemme veljiä ja siskoja Herrassa, eikä vain omaan tuttuun kirkkoon.
Kalevi Kalemaa ”Historian erottamat – Kertomus Hannes & Mauri Ryömästä” (Into 2020), josta lainaus sivulta 28: ”Turussa 1899 perustettu Suomen Työväenpuolue vannoi sekä kansallisuuden että kansainvälisyyden nimeen… Forssan puoluekokouksessa tehtiin pesäeroa paitsi suomettarelaiseen porvaristoon myös kirkkoon. Sosialidemokraattiseen puolueohjelmaan kirjattiin vaatimus uskonnon julistamisesta yksityisasiaksi, kirkon ja valtion erosta ja uskonnon opetuksen poistamisesta kouluissa. Ateistisesta kirjallisuudesta tuli suosittua. Erityisen paljon luettiin yhdysvaltalaisen vapaa-ajattelijan Robert Ingersollin teoksia, joissa hyökättiin voimakkaasti kristinuskoa ja kirkkoa vastaan.”
Apostolien teoissa luvussa 2:47-48: ”Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.” Tässä nähdään, että alkuseurakunnan uskovat olivat varsin yhteisöllisiä ja heidän uskonsa yhdisti heidät toisiin uskoviin, eivätkä peiteelleet uskonsa, minkä seurauksena olivat muiden suosiossa näkyvän uskon tähden.
Raamatun sanan valossa tämä ei ole oikea asenne, josta pitäisi tehdä parannus. Tässä muutama kohta Raamatusta, jossa Jeesus puhui näistä asioista, kuten Luukas 11: 33. ”Ei kukaan, joka sytyttää lampun, pane sitä kätköön eikä vakan alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.” Ja Markuksen evankeliumissa luvussa 8:34-38: ”Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: ’Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa.’” Ja Johannes 13: 34-35 ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Ja Roomalaiskirje 10:9-13 ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: ’Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään.’ Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.”
Pentti Juhani Mattila 