Nato

Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien vuoksi on syntynyt Suomessa halua liittyä Naton jäseneksi, ja Suomi jätti jäsenhakemuksen Natoon. Natoon liittyminen edellyttää jäsenmaksujen maksamista ja puolustuksen yhteensopivuutta Naton jäsenmaiden kanssa, sekä sitoutumista Naton päätöksiin ja osallistumista tarvittaessa Naton jäsenmaiden puolustamiseen. Tässä lyhyt selvitys asiaan:

Nato North Atlantic Treaty Organization, eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa Yhdysvalloissa. Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa.  

Nato perustettiin 1949 Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhkan takia. Naton vastapainoksi Neuvostoliitto perusti Varsovan liiton. 

Naton sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”.

Vuonna 2014 Naton jäsenmaat sitoutuivat korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bkt:staan vuoteen 2024 mennessä. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen.

Vuosina 1994–1997 Naton ja sen naapureiden välillä muodostettiin yhteistyöelimiä, kuten rauhankumppanuus, Välimeren dialogi ja euroatlanttinen yhteistyöneuvosto. Naton rauhankumppanuusohjelma, eli Partnership for Peace, joka on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä. Nato ei puolusta rauhankumppaneihin kohdistuvia hyökkäyksiä, Vuodesta 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Nato-maita maksamaan suurempia osuuksia yhteiseen budjettiin. Vuonna 2019 Trump julisti leikkaavansa Nato-tukiaan huomattavasti.

Opinnäytetöitä:

Kapteeni Tapio Huhtamella ”Nato GOP:n soveltuvuus taktisen tason suunnitteluun kriisinhallintaoperaatiossa” (Maanpuolustuskorkeakoulu, tutkielma 2009)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74355/E3895_HuhtamellaTMJ_EUK61.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Yliluutnantti Juuso Lehto ”Naton kollektiivisen puolustuksen sotilaalliset haasteet Baltian maiden tukemisessa” (Maanpuolustuskorkeakoulu, Pro gradu -tukielma 2020)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/177726/SM1516.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Heidi Virtanen ”Vertaileva tutkimus Euroopan Unionin ja Naton itälaajentumisen virallisesta legitimaatiosta” (Tampereen yliopisto, Pro gradu – tutkielma 2000)
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/87766/gradu00031.pdf?sequence=1

Kirjallisuus:

Jyrki Karvinen ja Antero Puistola ”Nato ja Suomi” (Auditorium 2015)

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: