Venäjän Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien vuoksi on syntynyt Suomessa halu liittyä pikaisesti Naton jäseneksi. Suomi jätti jäsenhakemuksen Natoon, vaikka se pysähtyi Turkin vastustukseen. Suomen historiallinen Nato-jäsenyys sinetöitiin tiistaina 4.4.2023, ja liittyminen osaksi Pohjois-Atlantin puolustusliittoa saatettiin maaliin varsin nopealla tahdilla.
Natoon liittyminen edellyttää jäsenmaksujen maksamista ja puolustuksen yhteensopivuutta Naton jäsenmaiden kanssa, sekä sitoutumista Naton päätöksiin ja osallistumista tarvittaessa Naton jäsenmaiden puolustamiseen. Tässä lyhyt selvitys asiaan:
Nato North Atlantic Treaty Organization, eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, jossa on 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa Yhdysvalloissa. Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa.

Nato perustettiin 1949 Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhkan takia. Naton vastapainoksi Neuvostoliitto perusti Varsovan liiton.
Naton sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”.
Vuonna 2014 Naton jäsenmaat sitoutuivat korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bkt:staan vuoteen 2024 mennessä. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen.
Vuosina 1994–1997 Naton ja sen naapureiden välillä muodostettiin yhteistyöelimiä, kuten rauhankumppanuus, Välimeren dialogi ja euroatlanttinen yhteistyöneuvosto. Naton rauhankumppanuusohjelma, eli Partnership for Peace, joka on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä. Nato ei puolusta rauhankumppaneihin kohdistuvia hyökkäyksiä, Vuodesta 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Nato-maita maksamaan suurempia osuuksia yhteiseen budjettiin. Vuonna 2019 Trump julisti leikkaavansa Nato-tukiaan huomattavasti.
James Ford Cooper ”Asemamaana Suomi – Amerikkalaisdiplomaatti Suomessa kylmän sodan aikana” (Tammi 1998), josta lainaus sivulta 9: ”Kylmän sodan alkuhetkistä 1940-luvun jälkipuoliskolta sen loppumiseen Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Yhdysvaltain ensisijainen tavoite Suomessa oli tukea demokraattisen ja läntisiin arvoihin suuntautuneen Suomen itsenäisyyttä ja uskottavaa puolueettomuutta… Huolimatta yrityksistä tukea Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta Yhdysvaltain toimintaa haittasivat vakavat esteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suomi oli liian lähellä Neuvostoliittoa ja liian syrjässä Yhdysvaltain peruseduista päästäkseen Yhdysvaltain ja Naton suojelukseen. Siitä huolimatta Suomi hyötyi selvästi Nato-liittouman politiikasta, sehän rajoitti Neuvostoliiton toimintavapautta kaikkialla Euroopassa, myös Pohjolassa. Liian räikeä neuvostopainostus Suomea kohtaan olisi vaarantanut Neuvostoliiton laajempia etuja Euroopassa ja lisännyt riskiä, että Pohjoismaat olisivat sitoutuneet kiinteämmin Natoon, mihin olisi sisältynyt puolueettoman Ruotsin läheisempi yhteistyö Naton kanssa… Käytännöllisemmällä puolella Yhdysvaltain taloudellinen apu oli tärkeää erityisesti pian toisen maailmansodan jälkeen, sillä Yhdysvaltain lainat olivat Suomelle suureksi avuksi maksettaessa sotakorvauksia Neuvostoliitolle… Minä olin yksi noista suurlähetystön virkamiehistä, jotka palvelivat ’Suomen-asemissa’ Helsingissä, kaikkiaan lähes kuusi vuotta poliittisena neuvoksena 1976-1979 ja lähetystön apulaispäällikkönä (kakkosmiehenä) 1984-1986. Lisäksi palvelin 1986-1988 Washingtonissa ulkoministeriön Pohjois-Euroopan asioiden johtajana jatkamassa työtäni Suomen ja Pohjolan asioiden parissa… Erityistä huolta kannettiin neuvostovaikutuksesta Suomessa, Suomen kannanotoista Yhdysvalloille ja Nato-liittolaisille tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä sekä havaitsemistamme presidentti Kekkosen pitkittyneen virkakauden kielteisistä vaikutuksista.”
Opinnäytetöitä:
Kapteeni Tapio Huhtamella ”Nato GOP:n soveltuvuus taktisen tason suunnitteluun kriisinhallintaoperaatiossa” (Maanpuolustuskorkeakoulu, tutkielma 2009)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74355/E3895_HuhtamellaTMJ_EUK61.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Yliluutnantti Juuso Lehto ”Naton kollektiivisen puolustuksen sotilaalliset haasteet Baltian maiden tukemisessa” (Maanpuolustuskorkeakoulu, Pro gradu -tukielma 2020)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/177726/SM1516.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Heidi Virtanen ”Vertaileva tutkimus Euroopan Unionin ja Naton itälaajentumisen virallisesta legitimaatiosta” (Tampereen yliopisto, Pro gradu – tutkielma 2000)
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/87766/gradu00031.pdf?sequence=1
Kirjallisuus:
Jyrki Karvinen ja Antero Puistola ”Nato ja Suomi” (Auditorium 2015)