Kateus

Olen miettinyt mitä kateus on ja sen ikäviä seurauksia yksilö ja yhteiskuntatasolla voisi ilmentyä. Löysin erilaisia määritelmiä kateudelle, kuten että kateus on mielentila, joka merkitsee, että toisen paremmuus ja menestys aiheuttaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden, syyllisyyden tai harminsekaisen pahansuopeuden tunteita. Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on. Kateus ei vaadi uhriltaan välttämättä mitään erityistä.

Kateutta esiintyy yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen ja jopa kansojen välillä. Yksilöiden väliseen kateuteen liittyvät kohteet, joita toisella koetaan olevan enemmän tai paremmin kuin itsellä. Kateellinen vertaa itseään ja havaitsee huonommuutta, joka häiritsee hänen omaa sosiaalista elämäänsä.

Kateus on epämiellyttäviin ajatuksiin liittyvää oloa, joka voi ilmetä inhona, panetteluna ja vastoinkäymisistä iloitsemisena. Kateellinen ihminen ahdistuu muiden menestyksestä ja saattaa vaipua itsesääliin. Kateellinen kadehtii, vaikkei toisen onni olekaan itseltä pois tai toisella ei todellisuudessa olekaan mitään kadehdittavaa oikeasti, kuten varallisuutta tai ominaisuutta, kaunista vaimoa, mutta pahansuopeus on sen saanut vain sen mielikuvien kautta aikaan, että toisella on kaikki paremmin, joka vahvistuu siitä, kun jakaa tuntemuksensa muille totena.

Kateuden sanotaan myös liittyvän itsetuntoon. Itsetunnolla tarkoitetaan jäsentynyttä käsitystä omasta olemassaolosta sekä yksilön ja ympäristön välisen suhteen tasapainoa. Itsetuntonsa vahvistamiseksi ihminen arvioi ja vertaa itseään, tavoitteitaan ja odotuksiaan ympäristön odotuksiin. Itsetunnon vahvuuden sanotaan vaikuttavan kateudesta aiheutuvasta ahdistuksesta selviämiseen. Kun ihmisen mielenkiinto kohdistuu liikaa itseen, puhutaan narsismista. Kateudessa ja narsismissa on samankaltaisia piirteitä, koska molemmissa ihminen tunnistaa itsessään voittamattomana alemmuuden ja riittämättömyyden tunteet. Narsistiselta ihmiseltä puuttuu terve itsekunnioitus, koska hän yliarvioi omia kykyjään.

Esimerkkinä voisin kertoa eräästä työkaverista, joka sanoi seuranneensa minua pitkään ja hänestä näytin iloiselta ja onnelliselta ja hän tunsi siitä kateutta. Hän kysyi, että olenko uskovainen, johtuuko tämä tästä. Vastasin myöntävästi ja kerroin kuinka olin tullut uskoon, että hänkin voisi omistaa oman ilonsa ja onnellisuutensa, mikä ei tule maallisten asioiden omistamisesta, mutta hän ei sitä halunnut. Hän kertoi, että oli lukenut hyllymetreittäin teologisia kirjoja, eikä voi järjellä ottaa vastaan, sitä mitä kerroin, surullista. Hän ei ollut ainoa kateellinen, mutta he eivät puhuneet siitä, mutta tekivät elämästäni vaikeaa kiusaamalla puhumalla kaikenlasita pahaa.

Raamatussa kateus on tyytymättömyyttä siihen hyvään, minkä lähimmäinen omistaa, ja samalla se on halua omistaa itse tämä hyvä. Sekä VT että UT varoittavat kateudesta. ”Kateus on hevonen, jolla sielunvihollinen mielellään ratsastaa” (Krysostomus). ”Kateuden myrkyttämä mieli ei voi tuntea rakkautta lähimmäistä kohtaan, vaan lakkaamatonta vihaa, joka, vaikka sen joskus täytyy myös kätkeytyä, vain odottaa tilaisuutta ilmaistakseen itsensä. Kristittyjen täytyy taistella tätä syntiä vastaan, 1) koska Jumala, joka on ikuinen rakkaus, vaatii sitä, Room. 13:12; 2) koska kateus on lihan teko, Gal 5:19-21. ” (Luther.)

VT:ssa kateus esitetään yhtenä raskaimmista synneistä, pahempana kuin suuttumus. Kateus on sukua vihalle ja murhanhimolle. Kainin veljesmurha johtui kateudesta. Veljiensä kateuden vuoksi Joosef myytiin Egyptiin. Kateus oli Moosesta ja Aaronia vastaan nostetun kapinan takana.

UT:ssa kateutta ilmaisevat sanat eivät merkitse pelkkää kademieltä, sitä että ihminen toivoo saavansa jotakin mitä toisella on tai että hän on kateellinen lähimmäisensä hyvinvoinnin vuoksi, vaan ne kertovat elämänasenteesta, mielentilasta, jota sävyttää vastenmielisyys ja kauna lähimmäistä kohtaan. Jeesus nimittää tätä ”pahansuonniksi”. Juuri uskonnollisena kiivailuna ilmennyt kateus sai juutalaisten johtomiehet luovuttamaan Jeesuksen ristiinnaulittavaksi, Matt. 27:18, Mark. 15:10. Myös evankeliumin julistajien keskuudessa kateus voi olla vallalla yhdessä riidanhalun ja riitelemisen kanssa, Fil. 1:15,17. UT lukee kateuden ”lihan tekoihin”, Gal. 5:20. Sen taustalla on langennut syntinen luonto. Kateus on niitä syntejä, joissa kristityt ennen kääntymistään elivät, Tit. 3:3, mutta uskovan on pantava se pois, 1Piet. 2:1.

Joyce Meyer ”Mielen taistelukenttä” (Kuva ja Sana 2007), lainaus sivulta 117: ”Monet uskovat tahtovat hyvän elämän, mutta he istuvat vain passiivisina toivoen, että heille tapahtuisi jotakin hyvää. He ovat usein kateellisia toisille, jotka elävät voittoelämää, ja ovat vihaisia siitä, että heidän oma elämänsä on niin vaikeaa. Jos sinä haluat saada voiton vaikeuksistasi, ja jos todella haluat elää ylösnousemuselämää, sinun täytyy tahtoa eikä vain toivoa! Sinun täytyy olla aktiivinen eikä passiivinen. Oikeat teot alkavat oikeasta ajattelusta. Älä anna passiivisuuden hallita mieltäsi. Ala tänään valita oikeita ajatuksia.”

Martti Lutherin vähäkatekismus kertoo kymmenestä käskystä näin:
Yhdeksäs käsky:
Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.

Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme petokseen turvautuen tavoittele lähimmäisemme perintöä tai kotia emmekä ota sitä haltuumme lain ja oikeuden varjolla, vaan auliisti autamme häntä säilyttämään sen.

Kymmenes käsky:
Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme houkuttelemalla, pakotta malla tai vieraannuttamalla riistä lähimmäiseltämme hänen vaimoaan, palvelusvakeään tai karjaansa, vaan kehotamme kaikkia pysymään tehtävissään ja täyttämään velvollisuutensa.

Mitä Jumala sanoo kaikista näistä käskyistä? Vastaus:
Hän sanoo näin: Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista aina kolmanteen ja neljänteen polveen, jos he vihaavat minua mutta tuhansien sukupolvien ajan osoitan armoni niille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.

Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumala uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskyjään. Sen tähde meidän tulee pelätä hänen vihaansa, emmekä saa tehdä vastoin näitä käskyjä. Jokaiselle näitä käskyjä noudattavalle hän sen sijaan lupaa armoa ja kaikkea hyvää. Siksi meidän on rakastettava häntä ja turvauduttava häneen sekä mielellämme noudatettava hänen käskyjään.

Opinnäytetöitä:

Juulia Hirvonen ”Kateus työyhteisön vuorovaikutuksessa – Työntekijöiden näkemyksiä kateudesta ja sen heijastumisesta työvointiin asiatuntijatyössä” Jyväskylän yliopisto, Viestinnän maisteritutkielma 2021
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75826/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202105213087.pdf

Kirjallisuutta:

Alberoni, Francesco Kateus. Otava, 1993.
Lundell, Susanna Kateus työyhteisössä. Työterveyslaitos, 2008.
Joyce Meyer ”Mielen taistelukenttä” (Kuva ja Sana 2007) 

Linkkejä:

https://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html#kymmenenkaskya

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: