Hämeenlinna

Hämeenlinnassa olen säännöllisesti vieraillut, varsinkin Aulangon puistossa.

Muinaisten hämäläisten puolustuslinnoitus ja kulttipaikka on ollut Aulangonvuorella. Hämeenlinnalaiset ovat jo kauan kavunneet kallioiden laelle maisemia katsomaan. Vuonna 1840 maaherra O. R. Rehbinder rakennutti maantien Aulangonvuorelle. Aulangon seudulla on harjoitettu maanviljelystä jo vuosisatojen ajan. Kartanon ja nykyisen hotellin paikalla on aikoinaan sijainnut Mäkelän talonpoikaistalo, mutta kuvermenttisihteeri Carl Rennerfelt osti tilan 1800-luvun puolivälissä ja rakennutti uuden päärakennuksen. Tilan uudeksi nimeksi tuli Karlberg, joka oli yhdistelmä isännän etunimestä ja kukkulasta, jolla rakennus sijaitsi. Hänen jälkeensä tuli useita uusia omistajia, jotka olivat säätyläisiä, kuten kihlakunnantuomari Knorring, valtioneuvos Gylden, kauppalaivan kapteeni Schantz ja kenraali Galindo. Kartanossa järjestettiin tanssiaisia ja kutsuja kaupungin seurapiireille. 

Hämeenlinnan kaupunki on syntynyt aikojen kuluessa Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä sijaitsee merkittävä, mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko ruotsiksi Karlberg ja Hakoisten linnavuori. 

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnaniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Hämeenlinnan seurakunta erotettiin Vanajan seurakunnasta kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1639. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui todennäköisesti v. 1666 linnan pohjoispuolelle vanhankaupungin alueelle. Uusi ristikirkko valmistui v. 1739 vanhan lähistölle ja säilyi käytössä kaupungin siirron jälkeenkin nykyisen pääkirkon valmistumiseen asti.

Kustaa III päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementausta mäelle Saaristen latokartanon maille. Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin, ja siirto tapahtui seuraavasta vuodesta alkaen. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan kirkon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi. .

Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä. Samalla laivaliikenne Vanjavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti. Vuonna 1876 rautatietä jatkettiin Tampereelle. Suomen vanhin yhä samalla nimellä toimiva suomenkielinen sanomalehti Hämeen sanomat perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1879.

Kirjallisuus:

Ilkka Teerijoki ”Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918” (Hämeenlinna-Seura ry. 2017)

Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ”Hämeenlinna: meidän kaupunkimme” (Hämeenlinnan kirjakauppa 1989)

Reima T. A. Luoto ”Larin-Kyöstin Hämeenlinna: tarinoita pienestä kaupungista” (Fenix-kustannus 2013)

Linkkejä

https://www.hameenlinna-seura.fi/

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: