Argentiina

Espanjalainen löytöretkeilijä Juan Diaz de Solis saapui Argentiinaan La Platan suuhun vuonna 1515. Espanjalaiset perustivat La Platan ympärille vuodesta 1516 alkaen siirtokuntia, jotka kuuluivat aluksi Perun ja vuodesta 1776 La Platan varakuningaskuntaan. Vuonna 1826 säädettiin perustuslaki, jota 1853 muutettiin federalistiseen suuntaan. Espanja tunnusti Argentiinan itsenäiseksi vuonna 1842. Poliittinen epävakaisuus johti kuitenkin väkivaltaisuuksiin ja diktatuuriin. Myös Brasilian ja Uruguayn kanssa Paraguayta vastaan 1865–70 käyty sota vaikeutti taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Pitkään jatkuneen laman seurauksena 1938 esiintyi levottomuuksia, jopa aseellinen kapina. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa 1945 Argentiina julisti sodan Saksalle ja Japanille.
Juan Perón syntyi pientilallisen poikana, joka meni sotilasakatemiaan 1911. Hän toimi myöhemmin akatemian kouluttajana ja vieraili 1939 Mussolinin Italiassa, matkustaen Saksan ja Espanjan kautta. Eversti Perón tuli vuonna 1943 sotilasjuntan työministeriksi. Työministerinä hän perusti häntä tukevan ammattiyhdistysliikkeen, johon kuului paljon köyhiä työläisiä, descamisadoseja (kirjaimellisesti paidattomia). Perónin hallituskumppanit olivat hyvin huolestuneita hänen kansansuosiostaan ja pidättivät Perónin lokakuussa 1945, mikä sai descamisadot raivoihinsa, ja he aloittivat suurmielenosoitukset radiotoimittaja Eva ”Evita” Duarten yllyttäminä. Evita ja Perón menivät naimisiin ja 1946. Perón valittiin presidentiksi antiamerikkalaisen ja populistisen kampanjan avulla. Perón aloitti käänteentekevät sosiaaliset uudistukset, kansallisti ulkomaiset yritykset ja aloitti laajat työllisyyshankkeet. Sodan jälkeen maahan tuli runsaasti pakolaisia mm. Saksasta. Peron antoi turvapaikan monille Euroopasta paenneille saksalaisille sotarikollisille.
Viidentoista vuoden ikäisenä Eva Duarte matkusti Buenos Airesiin pyrkien elokuva- ja radiotyöhön. Eva tapasi Perónin ensimmäistä kertaa työskennellessään näyttelijänä B-luokan melodraamoissa ja Radio El Mundon saippuaoopperoissa. Kenraali Juan Perón perusti työväen ja ammattijärjestöjen puolueen ja tuli presidentiksi vuonna 1946. Perónin puoliso Eva Duarte oli miehensä tukena kansansuosion hankinnassa, kunnes hän kuoli 1952 syöpään. Sotilaskapina kukisti Perónin 1955 ja hän joutui poistumaan maasta. Kenraali Juan Perón palasi 1973 Argentiinaan asuttuaan 18 vuotta Espanjassa. Perónin kannattajien, peronistien, ehdokas Hector Campora valittiin presidentiksi 1973, niin hän luopui tehtävästä Perónin hyväksi. Juan Perón kuoli 1974 ja hänen puolisonsa varapresidentti Maria Estela Martinez de Perón tuli presidentiksi Juan Perónin kuoltua, kunnes hänet syrjäytettiin 1976. Kenraalien Jorge Rafael Videlan, Roberto Eduardo Violan ja Leopoldo Galtierin johtamien sotilashallitusten epäonnistuneen talouspolitiikan, räikeiden ihmisoikeusloukkauksien ja 1982 Isolle-Britannialle hävityn Falklandin sodan seurauksena Argentiinaan valittiin 1983 jälleen siviilipresidentti Raúl Alfonsínin. Peronistipresidentti Carlos Saul Menem (1989–1999) pyrki saamaan talouden kuntoon. Myös Falklandin sodan jälkeen katkenneet diplomaattisuhteet Ison-Britannian kanssa solmittiin uudelleen 1990. Lokakuussa 1997 pidetyissä edustajainhuoneen välivaaleissa peronistit menettivät vuoden 1995 vaaleissa saamansa ehdottoman enemmistön, mutta säilyttivät asemansa suurimpana puolueena. Maassa käytiin keskustelua sotilashallitusten aikaisista ihmisoikeusrikkomuksista ja useita korkeita upseereita oli vangittuna.
Alicia Dujovne Ortiz on kirjoittanut kirjan ”Evita köyhien kuningatar” (Otava 1997), josta lainaus sivulta 70: ”Työllä ja tuskalla taltutetut sankat hiukset ja kotkannenä kielivät intiaanialkuperästä: eikö Perón muistuttanutkin intiaani Patoruzúa, suositun argentiinalaisen sarjakuvan sankaria, josta Asterixin tekijät ottivat mallia? Todellisuudessa hänen poskiensa miehekäs ahava johtui psoriasiksesta, jota hän hoiti ja peitti ihovoiteella – siitä gardelmainen kuvauksellinen maski… Perónin tuohon aikaan julistama oppi oli lainattu paavin kiertokirjeistä. Toisin sanoen ne toistivat kristinopin mukaista yhteiskuntakäsitystä. (Isä Benitez sanoo olleensa puheiden takana, mikä saattaa hyvin pitää paikkaansa.) Viesti oli yksinkertainen ja helposti mieleen painuva ei pelästyttänyt porvareitakaan: hän muisti sanoa työläisille, etteivät kaikki työnantajat sentään olleet kunnottomia…” Tässä kirjassa mainitaan myös Evitan perustamat avustussäätiöt ja muu köyhien auttaminen. Evitan avustussäätiö keräsi melkein pakolla tai kyseenalaisilla keinoilla yrityksiltä ja työläisiltä avustusrahat asemansa avulla, mutta vain osa kerätyistä varoista meni avustustyöhön. Ehkä he keskittyivät liikkaa köyhien avustamiseen, eikä työpaikkojen ja yrittämisen edellytyksien parantamiseen luomalla kestävää yhteiskuntamallia, jossa ei tarvita avustustoimintaa, jos työtä on tarjolla kaikille, palkalla tulee toimeen ja jää säästöönkin. Juan Perónin talouden huono hoito johti kansan köyhtymiseen, sekä vallankaappaukseen, joten Perónin oli paettava maasta. Evitasta on tehty musikaalielokuva Alan Parkerin toimesta vuonna 1996, joka perustuu teatterimusikaaliin, jonka. Elokuva kertoo Argentiinan presidentin puolisosta Eva Perónista. Elokuva voitti Oscarin parhaasta laulusta ”You Must Love Me”, jonka sävelsi Andrew Lloyd Webber ja Tim Ricen sanoitti. Elokuvan pääosissa nähdään Madonna, Antonio Banders ja Jonathan Pryce.


Aadolf Eichmann lähti Saksasta vuoden 1950 alussa ja meni Italiaan, jossa muuan fransiskaanimunkki järjesti hänelle Ricardo Klementin nimelle kirjoitetun passin ja Argentiinaan viisumin. Heinäkuun puolivälissä 1950 Eichmann matkusti Argentiinaan Buenos Airesiin. Hänen vaimonsa ja heidän kolme lastaan muuttivat Argentiinaan 1953. Paikallisessa saksalaisyhteisössä karkurin henkilöllisyys oli melko laajalti tiedossa. Israelin tiedustelupalvelu Mossad pääsi syksyllä 1959 muuta kautta selville Eichmannin piilopaikasta. Israelin salaisen palvelun joukot kaappasivat Eichmannin Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Eichmannista on kirjoitettu lukuisia teoksia. Eichmannin kaappauksesta Israeliin Mossadin silloinen päällikkö Isser Harel on kirjoittanut teoksen Kaappaus Garibaldin kadulla (WSOY, 1976). Joitakin vuosia myöhemmin yhdysvaltalainen sotakirjeenvaihtaja Quentin Reynolds sekä israelilaiset toimittajat Ephraim Katz ja Zwy Aldouby kirjoittivat samasta aiheesta kirjan Kuoleman asiamies: Adolf Eichmannin tarina (Karisto, 1961). Molemmat kirjat päättyvät Eichmannin syytteeseen asettamiseen.

Katolilaisia Argentiinassa on 92 %, protestantteja 2 %, juutalaisia 2 %, muut 4 %. Argentiinan juutalainen väestö on Etelä-Amerikan suurin, ja maassa on myös yksi maanosan suurimmista moskeijoista.


Tommy Hicksin tulkin Kaleva Salorannan kirjoittamassa esittelyssä ”Maasta maahan Jeesuksen nimessä” nimisessä kirjassa mainitaan, että Tommy menetti nuorena poikana onnettomuudessa vanhempansa vuonna 1914. Hän sai uuden kodin setänsä perheen luota, jossa hän koki yhdentoista vanhana hengellisen ratkaisun herätyskokoussarjassa. Tommy opiskeli neljä vuotta lääketiedettä, niin hän koki kutsun lähteä lähetyssaarnaajaksi Afrikkaan. Afrikassa Tommy oli kymmenen vuotta, jonka jälkeen hän palasi takaisin Amerikkaan ja ryhtyi rakennusurakoitsijaksi. Tommy avioitui, mutta menetti lapsensa vuonna 1943, koska lapsi sairastui. Tommyn vaimo kuoli myös ja Tommy itse sai veritulpan aivoihinsa, jonka seurauksena tuli halvaus ja Tommy oli liikuntakyvytön. Tämän takia hän odotti kuolemaansa, mutta sitten tapahtui ihme, sillä Tommy Hicks kääntyi Jumalan puoleen Hänen lupauksiinsa luottaen ruumiillisen parantumisensa suhteen. Tämä uskonrukous paransi hänet 2.9.1949. Tommy Hicks oli luvannut rukoillessaan antaa koko loppu elämänsä evankeliumin julistustyöhön, jos hän paranee. Ja hän koki saaneensa lisää elämän päiviä kuten Raamatun kuningas Hiskia aikoinaan Israelissa. Parantumisen jälkeen hän oli kokenut saaneensa erityisen Jumalan kutsun Argentiinaan. Argentiinaan Tommy Hicks saapui Evitan kuoleman jälkeen.


Dr. R. Edward Millerin kirjassa ”Sinun Jumalasi hallitsee” Out of Africa ry 2007 kerrotaan mm. Tommy Hicksin Argentiinan kokouksista, josta seuraava lainaus: ”Argentiinan massaevankeliointitoimikunta oli pyytänyt tunnettua amerikkalaista parantajaevankelistaa pitämään kokouksia. Kun hän ei ollut päässyt tulemaan, Tommy Hicks lähetettiin hänen sijastaan… Tommy, tuntematon ja maineeton parantajaevankelista Yhdysvalloista, sanoi Jumalan käskeneen hänen mennä tapaamaan presidentti Peronia. Hän halusi keskustella tämän kanssa tulevasta herätyskokoussarjasta… Ajatus oli aivan liian järjetön!… Kuitenkin Tommy – jonka Jumala oli lähettänyt Argentiinaan – oli pohtinut matkalla lentokoneessa, miten aloittaisi kokouksensa Argentiinassa. Miettiessään hän kuuli Jumalan puhuvan hänelle; Herra kehotti häntä vierailemaan herra Peronin luona. Nimi ei merkinnyt hänelle mitään, joten hän kutsui lentoemäntää ja kysyi häneltä, oliko tämä ehkä koskaan kuullut sen nimisestä argentiinalaisesta miehestä. Nainen nauroi vastatessaan: ’Tietysti; hän on Argentiinan presidentti.’… Seuraavana päivänä Tommy käveli tulkkinsa kanssa Casa Rosadalle (’vaaleanpunaiselle talolle’), jossa hallituksen virastot sijaitsivat. Hänen lähestyessään sisäänkäyntiä aseistettu sotilas, joka toimi samalla ovenvartijana, pysäytti hänet. Osoittaen konepistoolilla Tommyn rintaa hän kysyi töykeästi: ’Kuka sinä olet? Mitä haluat?’ Pastori Hicks selitti hänelle huolellisesti, mitä halusi – pitää pelastumis- ja parantumiskampanjan. Mitä enemmän hän selitti, sitä kiinnostuneemmaksi vartija tuli. Lopulta tämä kysyi: ’Tarkoitatko, että Jumala pystyy parantamaan?’ ’Kyllä, Hän pystyy parantamaan ja tekee myös niin!’ vastasi Tommy. ’No’, sanoi vartija, ’pystyykö Hän parantamaan minut?’ Kyllä pystyy. Mikä ongelmasi on?’ kysyi Tommy. ’Minulla on maksatulehdus, ja kärsin juuri nyt hirveitä maksakipuja’, sanoi vartija- ’Anna minulle kätesi’, evankelista vastasi ja rukoili siinä paikassa uskon rukouksen. Jumalan voima virtasi vartijan ruumiiseen, ja hänen kipunsa ja sairautensa katosivat yhdessä hetkessä… Kun evankelista saarnasi yksinkertaisen sanoman (sillä hän ei ollut mikään loistava puhuja) Jeesuksesta, Pelastajasta ja Parantajasta, kansanjoukot vastasivat: ’Me haluamme tämän Jeesuksen Pelastajaksemme ja Parantajaksemme.’ Pastori Hicks kääntyi lavalla olevien pastoreiden puoleen ja sanoi: ’Näettekö tämän ihanan näyn? Argentiina tarvitsee Kristusta. Eivätkö teidän sydämenne pala?’ Uskon rukouksen lausumisen jälkeen evankelista huusi: ’Vapauta uskosi, tee, mitä et ole koskaan aikaisemmin tehnyt!’ Kaikkialla syntyi liikehdintää. Hyljätyt kainalosauvat nostettiin ilmaan. Toiset luopuivat pyörätuoleistaan. Jotkut huudahtivat: ’Pystyn näkemään!'” Edward Miller toimi lähetystyöntekijänä Argentiinassa 1950-luvulla.Olavi Eskola on tehnyt Juhani ja Marjatta Wariksen mielenkiintoisesta lähetystyöstä kirjan ”Pioneerityössä Uruguayssa ja Espanjan Baskimaalla” (Aikamedia 2013), jossa kerrotaan Juhanin muutosta Uruguayhin Montevideoon 1953. Montevideossa hän lehdestä luki Agrentiinassa alkaneesta suuresta herätyksestä, joka käynnistyi Tommy Hicksin toimesta, joka oli vielä silloin tuntematon henkilö suurelle yleisölle. Warikset tutustuivat myös Tommy Hicksiin. Tommy Hicks tutustui presidentti Peroniin parantumisihmeen kautta. Tämän presidentti Peronin ystävyyden takia hän joutui myös poistumaan maasta, koska tuli vallankumous ja uuden vallanpitäjät. Tämä Argentiinan Buenos Airesin herätys toteutti, sillä Tommy Hicks kuuli Jumalan puheen ja ohjeet, sekä toimi niiden mukaan.

Peter Youngrenin kirjassa ”Sinä voit vastaanottaa parantumisen Jumalalta” (EKM 2003), josta lainaus: ”1950-luvulla Tommy Hicks johti sen ajan historian suurinta kokousta Buenos Airesissa, Argentiinassa. Yhteen ainoaan kokoukseen osallistui jopa 400 000 ihmistä. Kaikki alkoi siitä, kun Jumala paransi useita korkea-arvoisia argentiinalaisia. Tämä avasi Tommy Hicksille ovet päästä stadionille. Se takasi hänelle myös mahdollisuuden mainostaa kokouksia kansallisissa tiedotusvälineissä. Suurin osa Argentiinan helluntai- ja karismaattisista seurakunnista on syntynyt tuosta herätyksestä.”


Kanadalainen pastori Oswald J. Smith (1889-1986), joka perusti Torontoon The People’s Churchin vuonna 1928. Oswald J. Smith vieraili Suomessa 1959 ja Ristin voitto julkaisi hänen kirjansa Tuska sieluista ensimmäisen kerran 1952, jonka Aikamedia on julkaissut nyt uudestaan. Oswald J. Smithin kirjassa ”Maailman huuto, The cry of the World” (Kuva ja Sana 1961), josta lainaus: ”Vuoden 1957 aikana minulle tarjoutui erikoinen tilaisuus pitää suuria kokoussarjoja sen suurissa kaupungeissa. Silloin Etelä-Amerikan seurakunnat ja kirkot olivat koko olemassaolonsa historian aikana ensimmäistä kertaa yhteistyössä. Esimerkiksi Montevideossa oli 71 seurakuntaa kokoussarjani järjestäjänä, Santiagossa 90 ja Buenos Airesissa 300 eri kirkkoa ja seurakuntaa. Tällaista kristittyjen yhteenliittymistä ei ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut. Samalla tavalla pitäisi kaikkialla maailmassa kristittyjen yhtyä yhteiseen rintamaan. Buenos Airesissa, jossa asuu 6 miljoonaa ihmistä, tuli kokoukseemme jopa 25.000 yhdellä kertaa. Saarnasin siellä kaksi viikkoa evankeliumia. Sama toistui muissakin Etelä-Amerikan suurissa kaupungeissa. Valtavat joukot kokoontuivat kuuntelemaan evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta huolimatta siitä, että he kuuluvat melko 100%:sti roomalaiskatoliseen kirkkoon. Claudio Freidzon Argentiinasta puhui konferenssissa 1.8-5.8.2001 Jesajan kirjan luvun 6 ja jakeiden 1-8 ”Kuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät. Ja he huusivat toinen toisellensa ja sanoivat: ”Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa.” Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla. Niin minä sanoin: ”Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin.” Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva kivi, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta, ja kosketti sillä minun suutani sanoen: ”Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu.” Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?” Minä sanoin: ”Katso, tässä minä olen, lähetä minut.”

Carlos Alberto Annacondia syntyi Quilmesin kaupungissa Buenos Airesin maakunnassa 1944. Carlos Annacondia tuli uskoon 1979 ja aloitti kokopäiväisenä evankelistana 1982 järjestössään Mensaje de Salvacion.

Carlos Annacondian kirjassa ”Kuuntele minua saatana” (KKJMK OY 2007) kerrotaan kuinka Carlos oli kutsuttu vaimonsa Marian kanssa kokoukseen 19.5.1979, jossa saarnasi Panaman lähettiläänä Boliviassa toiminut pastori Manuel Ruiz. Uskoon tultuaan heillä ei ollut paikallisseurakuntaa, siksi he kokoontuivat perheiden kanssa, jotka olivat tulleet uskoon. Tässä joukossa oli Carlosin yrityksen työntekijöitä. He perustivat sitten seurakunnan ja tässä alkuvaiheessa oli pastori Jorge Gomelsky auttamassa. Tästä lähti liikkeelle Carlos Anacondian maailmanlaajuinen palvelutyö.

Itse muistan argentiinalaisen laulavan evankelistan Miguel Cejasin 1990-luvun Suomen vierailultaan ja minulla oli hänen erinomaisia laulukasetteja.

Suomalaisia Argentiinassa

Thesleff, Arthur (1871–1920), kielentutkija ja kasvitieteilijä.  Thesleff tutki romanien elämää Suomessa, Skandinaviassa, Keski-Euroopassa, Välimeren maissa, Venäjällä ja Pohjois-Afrikassa. Hän julkaisi n. 2 000 sanaa sisältävän romanikielen sanakirjan Wörterbuch des Dialekts der finländischen Zigeune, joka yhä on kansainvälisesti arvostettu arvostettu lähde. Thesleff oli myös merkittävä sienitieteilijä. Vuonna 1906 Thesleff oli perustamassa Colonia Finlandese-nimistä utopiasiirtokuntaa Argentiinan koillisosassa sijaitsevaan Misiones-maakuntaan ja toimi siirtokunnan ensimmäisenä johtajana vuoteen 1909 saakka. Siirtokunta-ajatuksen taustalla oli joukko suomenruotsalaisia aktivistipiirejä lähellä olleita nuoria miehiä kuten Herman Gummerus, J. N. Reuter ja E. A. Fabritius jotka halusivat siirtyä pois Suomesta Venäjän sortotoimia pakoon. Suomalaisen Merimieskodin tai Hogar de Marineros Finlandeses Buenos Airesin toiminta voidaan jakaa kahteen osaan: 1) pappien johtamaan vaiheeseen vuodesta 1952 vuoteen 1982 ja kyseisen aikakauden jälkeiseen vaiheeseen vuodesta 1983 lähtien.

Olavi Lähteenmäki on kirjoittanut Colonia Finlandesa, Uuden Suomen perustaminen Argentiinaan 1900-luvun alussa, 1989. Ja Enrique Tessieri on kirjoittanut kirjan Kaukainen maani, Päätepysäkki Colonia Finlandesa, 1986.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/24/argentiinan-aarniometsissa-mureni-jopa-suomalainen-sisu

https://yle.fi/uutiset/3-9792646

Niilo Ylivainio vieraili Argentiinassa 1979 Bahias Blancasin kaupungissa. Mauno Saaren kirjasta ”Niilo Yli-Vainion taistelu, testamentti ja päiväkirjat” (WSOY 1983) lainaus: ”Argentiina, Bahia Blanca, 20.1.79. Vapaasti. Väkeä oli enempi kuin kirkkoon sopi. – Kuuma kuin pätsissä. Noin 30 haluisi pelastua. – Kun rukoiltiin niin alussa ei tapahtunut mitään näkyvää, ajattelin jo lopettaa rukoilemisen. Olin väsynyt ja märkä. Jatkoin ja sitten ihmiset alkoivat pudota lattiaan. Argentiina 21.1.79. Mr. 5:25 -. Noin 300. Kadulle asti seisoi ihmisiä. 30 halusi pelastua. Noin 150 ’lensi’. Oli totisesti voimaa tässä kokouksessa. Mutta oli niin kuuma, että olin kuolla. – Majapaikkaan klo 24.00… Argentiina 23.1.79. Klo 10. työntekijäin kokous. Noin 200 koolla – Elian vaippa – Valtava voima – Melkein kaikki kaatuivat lattialle Jumalan voimasta. – Uskon herätyksen alkavan Argentiinassa… 29.1.79. Lensimme Monte Videoon – Sieltä autolla Tarski Salokankaalle – San José – Sinne tuli monia – kaikki kaatuivat lattialle ja 2:n selkä parani…”


Lauri K. Ahosen ”Lähetyskäskyä täyttämään – Helluntaiherätyksen lähetyshistoria 1907-1934” (Aikamedia 2002) kirjassa, jossa kerrotaan Argentiinan Annista eli Anni Silanderista, joka oli syntynyt Turussa 1887. Kokoaikaiseen hengelliseen työhön Anni ryhtyi vuonna 1931. Hänen lähetyskutsuaan vahvisti englantilaisen evankelista Smith Wigglesworthin vierailu Silanderien kodissa kesäkuussa 1931. Anni sai profetian kautta ilmoituksen tulevasta tehtävästään. Myös Aurora-äidin kautta oli Jumalan Henki puhunut samasta asiasta. Anni Silander erotettiin lähetystyöhön 9.10.1933 Turun Smyrna-seurakunnassa. Anni lähti Suomesta 30. toukokuuta Ruotsin kautta Brasiliaan ja sieltä Buenos Airesiin. Anni opiskeli espanjaa ja osallistui ruotsalaisen helluntailähetyksen toimintaan.

Buenos Aires

Espanjalaiset perustivat Buenos Airesin ensi kerran 1536, mutta intiaanit hävittivät sen lähes heti, minkä jälkeen se perustettiin uudelleen 1580. Buenos Airesista tuli 1776 espanjalaisen varakuningaskunnan ja 1816 itsenäistyneen Argentiinan pääkaupunki, mutta sen asema liittovaltion pääkaupunkina vakiintui vasta 1880. Kaupunki on kasvanut 1900-luvulla erittäin nopeasti, mikä on aiheuttanut ylikansoittumista ja pahojen slummialueiden syntymisen.Buenos Aires on Argentiinan pääkaupunki Río de la Platan suppilosuun etelärannalla, jossa on esikaupunkeineen 13 miljoonaa asukasta. Yhtenäinen kaupunkiasutus jatkuu paljon liittopiirikunnan rajojen yli, ja se on siten Etelä-Amerikan suurimpia kaupunkeja. Suuralueella asuu kolmasosa maan väestöstä. Buenos Aires on talouden, politiikan, kaupan ja kulttuurin keskus. Ja siellä on elintarvike-, metalli-, auto-, öljy-, kemian- ja tekstiiliteollisuutta. Pääosa kaupunkia on rakennettu 1900-luvun alussa seuraten säännöllistä ruutuasemakaavaa, jota kuitenkin halkovat vinosti kulkevat pääkadut. Buenos Airesin keskus on sen vanhin tori, Plaza 25 de Mayo, ja siihen liittyvä Plaza Colón, joita reunustavat monet julkiset rakennukset. Täältä länteen johtaa pääkatu Avenida de Mayo Plaza el Congreso -torille, jonka laidassa on uusi parlamenttitalo. Kaksi kansallista ja seitsemän muuta yliopistoa. Suuri ooppera. Kaupunki on maan talouselämän keskus, tärkein teollisuuskaupunki, Etelä-Amerikan suurin satama ja tärkeä rautatieristeys. Ezeizan kansainvälinen lentoasema.

Lähteet ja kirjallisuus:

Otavan Suuri EnsyklopediaCD Fokus. WSOY
Marjatta Nieminen ”Suomalaiset merimiehet 1900-luvun Buenos Airesissa ja siirtolaisuus” (www.migrationinstitute.fi 2003)
Kustaa Hautala. Merimiesten karkaaminen suomalaisilta laivoilta 1800-luvulla. Porvoo 1967
Olavi Lähteenmäki; Reino Kero. Colonia Finlandesa: Uuden Suomen perustaminen Argentiinaan 1900-luvun alussa. Suomen historiallinen seura 1989
Enrique Tessieri. Kaukainen maani: päätepysäkki Colonia Finlandesa. WSOY 1986
Olavi Koivukangas. Kaukomaiden kaipuu: Suomalaiset Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Latinalaisessa Amerikassa. (www.migrationinstitute.fi 1998)
Pekka Valtonen. Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus 2001
Quentin Reynolds, Ephraim Katz, Zwy Alduby ”Kuoleman asiamies: Adolf Eichmannin tarina” (KAristo 1979)
Isser Harel ”Kaappaus Garibaldin kadulla” (WSOY 1976)
Claudio Freidzon. Pyhä Henki – Janoan sinua.
Danny Aeberhard, Andrew Benson and Lucy Phillips. The rough guide to Argentina. (www.roughguides.com)
Carlos Annacondia. Kuuntele minua saatana. Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK OY 2007

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: