Alankomaat – Hollanti

Olen muutaman kerran vieraillut Hollannissa Rotterdamissa, Amsterdamissa ja Maastrichissä autolla ja junalla Belgiasta käsin. Amsterdamissa viehätti kovasti kanavien miljöö mielenkiintoisine rakennuksineen.

Alankomaat eli Hollanti eli Nederland on valtio. Yhdessä Curacaon, Sint Maartenin ja Aruban ne muodostavat Alankomaiden kuningaskunnan. Tämä alue oli aiemmin kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen friisien ja bataavitien tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eKr. Rooman valtakuntaan ja myöhemmin frankkien hallintaan. Frankkien valtakunnan vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä vuonna 1477 Habsburgien hallintaan. Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuningas Filip II:lle, jonka katolinen jyrkkä politiikka uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen.

Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi Westfalenin rauhassa vuonna 1648. Rauhansopimus päätti kolmikymmenvuotisen sodan, Samalla päättyi myös Espanjan ja Alankomaiden kahdeksankymmenvuotinen sota. Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652-1654 ja 1665-1667 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasvalta. Vuonna 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskan toiseen keisarikuntaan. Wienin kongressissa 1815 muodostettiin, Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Orania-Nassaun suvun Vilhelm I:n. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi täysi-ikäiseksi tultuaan 1898 kuningatar Vilhelmiina. Kuningas Vilhem III:n kuoltua Vilhelmiina peri muun maan, mutta Luxemburg erosi itsenäiseksi entisen Nassaun herttua Aadolfin johtamaksi suurherttuakunnaksi.

Hollantilaiset Amerikassa

Hollantilaiset perustivat Uusien-Alankomaiden siirtokunnan nykyisen New Yorkin paikalle 1624 ja ruotsalaiset Uuden-Ruotsin Delawarejoen varrelle 1638. Hollantilaiset valtasivat Uuden-Ruotsin 1655, mutta menettivät sen 1664 englantilaisille, jotka ottivat haltuunsa myös Uudet-Alankomaat 1674.

Ruotsalaisen siirtokunnan alku oli hollantilaisen kauppayhtiömiehen Willem Usselinxin, joka vuonna 1624 teki kuningas Kustaa II Aadolfille esityksen siirtokunnan perustamisesta Amerikkaan. Vuonna 1637 Uuden Hollannin siirtokunnan kuvernööri Peter Minuit teki uuden esityksen ruotsalais-hollantilaisen siirtokunnan perustamisesta Delaware-joen rannikolle. Valtiokansleri Oxenstierna oli asialle myötämielinen ja esitettiin Minuitin laatima siirtokuntasuunnitelma Ruotsin valtioneuvostolle 1636.

Elokuussa v. 1654 purjehti hollantilainen maaherra Stuyvesant seitsemän laivaa mukanaan Uudesta Amsterdamista ja teki ruotsalaista siirtolaa vastaan niin menestyksellisen hyökkäyksen, että koko siirtola oli syyskuussa hänen vallassaan antautumisen kautta. Antautumisehdoissa määrättiin, että siirtolaismaan virkamiehistä ja alamaisista, ruotsalaisista ja suomalaisista saivat ne, jotka niin halusivat, palata Ruotsiin; ne jotka mieluummin jäivät paikoilleen, saivat pysyä augsburgilaisessa uskossaan ja palkata itselleen saarnamiehen. Useimmat jäivät aloilleen, koska he kerran olivat perehtyneet uuden kotimaansa olosuhteisiin.

Hollantilaiset perustivat Manhattanin eteläkärkeen Nieuw Amsterdamin kauppa-aseman 1624 ja ostivat intiaaneilta koko Manhattanin saaren 1626. Englantilaiset valloittivat kaupungin 1664 ja antoivat sille sen nykyisennimen. Itsenäisen liittovaltion pääkaupunkina se oli 1785–90 ja New Yorkin osavaltion pääkaupunkina vuoteen 1797. 1900-luvulla New York on ollut Yhdysvaltain talous- ja kulttuurielämän keskus. Siellä on myös YK:n päämaja.

Tunnettuja hollantilaisia

Tuomas Kempiläinen s. 1380, k. 1471 oli alankomaalainen munkki. On kirjoittanut n. 1410 Kristuksen seuraamisesta. 

Cornelia (Corrie) Johanna Arnolda ten Boom s. 15.4.1892, k. 15.4.1983 oli hollantilainen kristitty kirjailija ja julistaja, joka on tullut tunnetuksi filmatisoidusta omaelämäkerrastaan Kätköpaikka. Ten Boom joutui toisen maailmansodan aikana Ravensbruckin keskitysleirille piiloteltuaan kotonaan perheen kanssa Haarlemissa juutalaisia ja Hollannin vastarintaliikkeen jäseniä. Hänen perheensä Haarlemissa sijaitseva sodanaikainen kotitalonsa on nykyisin hänen nimeään kantavana museona.

Opinnäytetöitä Hollannista:

Essi Nissinen ”Matkablogi Hollannista” (Kajaanin ammattikorkeakoulu 2017)

Amsterdam

Amsterdamin asuttaminen alkoi 1200-luvun alkupuolella. Kaupunki linnoitettiin suojaksi vihollisilta.  Amstel-joki padottiin nykyisen Damin aukion kohdalta. Padon avulla pystyttiin säätelemään veden korkeuden lisäksi myös kauppaa, sillä se esti merikelpoisia aluksia purjehtimasta yläjuoksulle. Siksi rahti jouduttiinkin siirtämään paikallisiin aluksiin jatkokuljetusta varten. Näin asukkaat saivat tästä koituneet tulot itselleen. Vuonna 1275 Amsterdam sai Hollannin kreiviltä oikeuden kuljettaa rahtia Amstel-joella ilman tulleja, ja sen seurauksena kyseisen joen kauppa monopolisoitui. Amsterdamin mahti kaupankäynnissä vain kasvoi.

Kauppa laajeni ja 1300- ja 1400-luvuilla kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Se kuitenkin kärsi tuhoisista tulipaloista vuosina 1421 ja 1452, jotka hävittivät suuren osan kaupunkia. Sen seurauksena puurakentaminen kiellettiin ja ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi tuli tiili. 1400-luvulla hallitsijasukujen väliset avioliitot johtivat siihen, että valtaan tuli Espanjan Kaarle V, joka hallitsi myös Itävaltaa. Espanjan hallinta-aika oli erittäin julmaa. Tärkeänä kauppasatamana Amsterdam kuitenkin säästyi pahimmalta sorrolta ja väkivallalta. Sen väkiluku kolminkertaistui, kun sinne muutti pakolaisia muualta valtakunnasta, myös juutalaisia Portugalista. Jean Calvinin oppien juurruttua maahan Espanja alkoi taistella harhaoppisia vastaan. Damin aukiolla taas järjestettiin paavin vastaisia mielenosoituksia. Katoliset Espanjan johtajat kielsivät lopulta kalvinismin ja protestanttien vainoaminen jatkui. Vuonna 1578 amsterdamilaiset ryhtyivät kapinaan ja häätivät paavin kannattajat pois kaupungista.  Espanjan vallan loputtua Amsterdamissa alkoivat paremmat ajat. Kaupankäynti laajentui jatkuvasti ja siitä seurannutta kukoistusaikaa kutsutaan Alankomaiden kulta-ajaksi. Amsterdamin elinkeinoelämän mahdollisuudet houkuttelivat kaupunkiin paljon uusia asukkaita. Vanha keskiaikainen kaupunki jäi liian pieneksi ja uusia kanavia alettiin rakentaa. 1600-luvulla kaupungin reunamille muodostui kolmen kanavan Kanavakehä. Kanavat Herengraht, Keizersgracht ja Prinsengracht rakentuivat täyteen toinen toistaan komeampia päätykolmiotaloja. Vauraus johti myös taiteen ja luonnontieteen kehitykseen. Rembrandt, Frans Hals jne. vaikuttivat siihen aikaan, ja heidän työnsä olivat erittäin kysyttyjä vauraamman väestönosan keskuudessa.

1700-luvulla Amsterdamista tuli maailman suurin pankkikeskus, mutta kulta-aika oli loppumassa. Todellinen rappio alkoi Ison-Britannian tuhottua maan laivaston sodassa vuonna 1780.

Elina Farin ”Amsterdamin vapaamielisen imagon vaikutus kaupungin vetovoimaisuuteen suomalaisten näkökulmasta” (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, opinnäytetyö 2016)

Rotterdam

Rotterdam alkoi kasvaa kaupungiksi 1270-luvulla, kun Rotte-jokeen tehtiin pato. Sitä ennen paikalla oli ollut pieni kalastajakylä. Se sai kaupunkioikeudet vuonna 1340. Renessanssifilosofi Erasmus Rotterdamilainen eli 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

Erasmus Rotterdamilainen alun perin Gerrit Gerritzoons syntyi 27.10.1466 Rotterdamissa ja kuoli Baselissa 12.7.1536 oli hollantilainen teologi ja kirjailija. Hän elvytti latinan ja kreikan harrastusta ja kiinnostusta Euroopassa. Erasmuksen parhaiten tunnettu teos on Tyhmyyden ylistys vuodelta 1509. Oman kirjoitustoimintansa lisäksi hän käänsi latinaksi ja toimitti lukuisia klassisia teoksia muun muassa Aristoteleeltä, Augustinukselta ja Cicerolta. Hän myös toimitti uudet latinan- ja kreikankieliset uuden testamentin versiot. Vanhaa kirjallisuutta tutkimalla Erasmus etsi alkuperäistä, puhdasta kristinuskoa ja pyrki yhdistämään siihen antiikin sivistyksen. Erasmus arvosteli useita katolisen kirkon opinkappaleita.

Katso lisää: https://www.gutenberg.org/browse/authors/e#a3026

Seurakuntia Hollannissa

Kirjallisuutta:

Eero Kuparinen ”Valkoiset Afrikkaa rakentamassa: Pohjolan miehet ja Kapmaa Hollannin Itä-Intian Kauppakompanjan hallintokaudella 1652-1795” (Turun Yliopisto 1995)
Annvi Gardberg, Laura Kolbe, Pasi Saukkonen ”Alankomaat: pieni suuri maa” (Edita 1997)
Frank E. Hugget ”Alankomaat: maa ja sen kansa” (Ruutu 1980)
Tyykö Lehtirikko ”Alankomaiden vapaussodasta: Kirjanen kansalle” (Kotka 1903)
Pip Farquharson ”Amsterdam” (Karisto 2015)
Erasmus Rotterdamilainen ”Tyhmyyden ylistys” (Karisto 2010)
Erasmus Rotterdamilainen ”Rauhan valitus” (Into Kustannus 2017)
Corrie ten Boom ”Minun elämäni, minun uskoni” (Kuva ja Sana 1983)
Corrie ten Boom ”Kätköpaikka” (Päivä 2007)
Corrie ten Boom ”Jumalan kulkuri” (Päivä 1992)
Corrie ten Boom ”Huomispäivän kätköpaikka” (Kuva ja Sana 2008)

Linkkejä:

https://fi.eurocampings.net/alankomaat/etela-hollanti/

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: