Tommy Hicks

Monessa lukemassani kirjassa on muisteltu amerikkalaista uskon sankaria Tommy Hicksiä, joka vaikutti Yhdysvaltojen lisäksi Argentiinassa, sekä myös Suomessa, jonka elämästä lainaan välähdyksiä tähän hänen muutamasta kirjasta. Unto Kunnaksen kirjassa ”Tämä on Amerikkaa” Ristin Voitto 1956 kerrotaan farmarin pojasta teksasilaisesta Theodor eli Tommy Hicksistä ja hänen pitämistään kokouksista Minneapoliksessa. Kirjassa todetaan kuinka veli Hicks oli sanonut monta kaunista asiaa Suomesta. Hicks on mies, jonka puheen aikana ei nukuta. Tommy Hicks oli puhunut taivasten valtakunnan avaimista, jotka Jeesus antoi Pietarille.  Theodore M. Hicks syntyi 1909. LIFE Bible College (International Foursquare Church) valmistuneista opiskelijoista on lista, jossa Tommy Hicks on mainittu vuonna 1935. Tämä Bible College oli perustettu 1924 Aimee Semple McPhersonin toimesta.

Katso lisätietoja:
https://www.academia.edu/24321450/The_Role_of_American_Evangelist_Tommy_Hicks_in_the_Development_of_Argentine_Pentecostalism

Tommy Hicksin tulkin Kaleva Salorannan kirjoittamassa esittelyssä ”Maasta maahan Jeesuksen nimessä” nimisessä kirjassa mainitaan, että Tommy menetti nuorena poikana onnettomuudessa vanhempansa vuonna 1914. Hän sai uuden kodin setänsä perheen luota, jossa hän koki yhdentoista vanhana hengellisen ratkaisun herätyskokoussarjassa. Tommy opiskeli neljä vuotta lääketiedettä, sillä hän koki kutsun lähteä lähetyssaarnaajaksi Afrikkaan. Afrikassa Tommy oli kymmenen vuotta, jonka jälkeen hän palasi takaisin Amerikkaan ja ryhtyi rakennusurakoitsijaksi. Tommy avioitui, mutta menetti lapsensa vuonna 1943, koska lapsi sairastui. Tommyn vaimo kuoli myös ja Tommy itse sai veritulpan aivoihinsa, jonka seurauksena tuli halvaus ja Tommy oli liikuntakyvytön. Tämän takia hän odotti kuolemaansa, mutta sitten tapahtui ihme, sillä Tommy Hicks kääntyi Jumalan puoleen Hänen lupauksiinsa luottaen ruumiillisen parantumisensa suhteen. Tämä uskonrukous paransi hänet 2.9.1949.

Tommy Hicks oli luvannut rukoillessaan antaa koko loppu elämänsä evankeliumin julistustyöhön, jos hän paranee. Ja hän koki saaneensa lisää elämän päiviä kuten Raamatun kuningas Hiskia aikoinaan Israelissa. Parantumisen jälkeen hän oli kokenut saaneensa erityisen Jumalan kutsun Argentiinaan. Tommy Hicks oli 1950 -luvulla saanut sydämelleen käydä julistamassa evankeliumia Neuvostoliitossa, mikä oli vaikuttanut mahdottomalta ajatukselta. Euroopassa ollessaan parantajaevankelista Hicks oli lukenut sanomalehdestä, että Helsingissä on koolla Maailman rauhanneuvosto, jonka kokoukseen oli saapunut joukko Neuvostoliiton kirkkojen edustajia. Hänelle avautui ovi Neuvostoliittoon 1955 ja sen ohessa myös Suomeen. Tommy Hicks meni Varsovan kautta Neuvostoliittoon kahdeksikymmeneksi kahdeksaksi päiväksi, jossa vieraili saarnaamassa kaksi tai kolme kertaa päivässä Stalingradissa, Rostovissa, Kievissä, Harkovissa, Krimillä ja Voroneshissä sekä muutamissa muissa kaupungeissa. Erään kerran kesken saarnaa tulkki alkoi alkoi kirota Tommy Hicksiä ja kertoi ettei usko sitä mitä Tommy Hicks puhuu, eikä jatkanut tulkkausta enää ja sylkäisi hänen päälleen vielä. Tommy oli ollut järkyttynyt ja poistui puhujalavalta pyyhkien syljen kasvoiltaan pois itkien, koska oli tullut loukatuksi syvästi. Mutta Tommy oli kokenut Jumalan voitelua ja ryhtyi puhumaan itse voimalla sanoja joita ei itse ymmärtänyt, eli hän puhui venäjää kuulijoilleen. Puolet kuulijoista ilmaisi halunsa puheen seurauksena ottaa vastaan Kristuksen pelastajanaan. Monilla muilla paikkakunnilla häntä kiellettiin puhumasta ja jopa estettiin pääsy kokoussaliin.

Tapio Sopanen ”Henki tekee eläväksi – Arthur Kukkulan elämä ja työ” Aikamedia 2012) lainaus sivulta 112: ”Suomen kesäkonferenssi pidettiin normaalista poiketen 7-11. heinäkuuta Helsingin Messuhallissa. Tapahtumassa oli mukana pari intialaista sanajulistajaa sekä evankelista Tommy Hicks Amerikasta, joka oli tullut Helsinkiin järjestelemään viisumiasioita päästäkseen Neuvostoliittoon. Odotusaika venyi odotettua pitemmäksi, joten Hicks julisti evankeliumia useilla paikkakunnilla Suomessa.”

Helsingin kokoukset toteutuivat, koska Gideon-veljien toimesta kutsuttiin koolle laaja kristillisiä piirejä edustava toimikunta, jonka tehtäväksi oli ryhtyä valmistamaan kymmenisen päivää kestävä Tommy Hicksin kokoussarja Helsinkiin. Kaisaniemen suuri kenttä rautatieaseman vierestä vuokrattiin kokouksia varten. Helsingin Kaisaniemen urheilukentällä Tommy Hicksin kokoussarja oli elo-syyskuun vaihteessa 1955 teemalla ”Jumalan valtakunta on lähellä”, jossa tuhansia Suomalaisia tuli Kristuksen luokse. Päivälehdet antoivat kokousselostuksille palstatilaa. Arviolta noin 200.000 kuulijaa on laskettu osallistuneen yhdentoista päivän aikana kokouksiin. Kokoussarjan huippukohta oli Senaatintorin kokous josta 15.000 henkeä marssi Senaatintorilta Kaisaniemeen Pelastusarmeijan soittokunnan tahdittamana.

Tommy Hicksin kirjassa ”Sairaat paranevat” Kuva ja Sana 1955 esipuheessa Aapeli Saarisalo toteaa (kirjassa on Tommy Hicksin Helsingin 26.8.-5.9.1955 pitämät saarnat): ”Raamatulliset parantamisesta ja pelastuksesta kertovat asiayhteydet eivät ensi sijassa opeta meitä tavoittelemaan ihmeitä ja merkkejä, vaan läsnä olevaa Herraa. Sillä ihmeitä ja merkkejä ei tapahdu, jos etsimme niitä niiden itsensä tähden, vaan ne tapahtuvat ainoastaan silloin, kun etsimme Herraa.” Tässä kirjassaan Tommy Hicks kertoo omasta paranemisestaan näin: ”Jumala sanoo 2. Moos. 15:26 ’Minä olen Herra, parantajasi.’ Kun huudat Jumalaa avuksesi, niin usko, että sillä hetkellä parannus virtaa ylitsesi. Sinä aamuna, kun Jumala paransi minut, lääkäri oli huolissaan minusta. Aloin hypätä ylös ja alas. Minussa ei ollut muuta kuin luuta ja nahkaa. ’Niin tapahtuu usein hänen kaltaisilleen ihmisille ennen kuolemaa’, sanoi lääkäri. Minulla oli täydellisesti halvaantunut vasen puoli. Vasen silmä oli sokea ja vasen korva kuuro. Ei ollut mitään tuntoa ruumiini vasemmalla puolella. Myös silmistäni ja korvistani vuoti verta, kun aloin hypätä ylös ja alas. Tätä katsellessaan tohtori sanoi: ’Hän tekee kuolemaa.’ Kasvoihini palasi entinen tunto. Sain ääneni takaisin. Minä ylistin Jumalaa ja sanoin tohtorille: ’Jos tämä on kuolemaa, tämä on parasta, mitä olen milloinkaan kokenut.’ ’Vain kaksi tuntia teillä on enää elonaikaa. Minä tulen sitten päivällisen jälkeen takaisin ja kirjoitan kuolintodistuksenne.’ Mutta minä olen vielä tässä. Joitakin aikoja sitten kuulin, että tohtori oli saanut samanlaisen vaivan kuin minullakin oli.” Jumala paransi Tommy Hicksin vuonna 1949 ja hän oppi kuulemaan Jumalan äänen, joka opetti häntä rukoilemaan.

Olavi Eskola on tehnyt Juhani ja Marjatta Wariksen mielenkiintoisesta lähetystyöstä kirjan ”Pioneerityössä Uruguayssa ja Espanjan Baskimaalla” (Aikamedia 2013), jossa kerrotaan Juhanin muutosta Uruguayhin Montevideoon 1953. Montevideossa hän lehdestä luki Agrentiinassa alkaneesta suuresta herätyksestä, joka käynnistyi Tommy Hicksin toimesta, joka oli vielä silloin tuntematon henkilö suurelle yleisölle. Warikset tutustuivat myös Tommy Hicksiin. Tommy Hicks tutustui presidentti Peroniin parantumisihmeen kautta. Tämän presidentti Peronin ystävyyden takia hän joutui myös poistumaan maasta, koska tuli vallankumous ja uuden vallanpitäjät. Tämä Argentiinan Buenos Airesin herätys toteutti, sillä Tommy Hicks kuuli Jumalan puheen ja ohjeet, sekä toimi niiden mukaan.

Tommy Hicks ”Jumalan voima kuuluu sinulle” Ristin Voitto 1955 todetaan: ”Niin omituiselta kuin vaikuttaakin, on helpompaa tuoda silmänräpäyksellinen parantuminen sellaisille, jotka eivät käy kirkoissa, kuin sellaisille, jotka tunnustautuvat kristityiksi. Sellaiset, jotka katsovat tuntevansa Jumalan, ovat siinä määrin aikaisempien epäonnistumisien ja perännäisoppiensa sitomia, että on vaikeaa tuoda heitä uuteen asemaan uskossaan. Sen sijaan, että he näkisivät Jeesuksen persoonan ja tulisivat Hänen tykönsä, nämä muut seikat täyttävät heidän näköpiirinsä, ja he ponnistelevat turhaan vapautuakseen.”

Toisaalla Tommy Hicks samassa kirjassa kertoo: ”Yksinkertainen usko: Pitaliset korottivat äänensä sanoen: ’Jeesus, mestari, armahda, armahda meitä’. Ja kun Hän näki heidät, Hän sanoi: ’Menkää ja näyttäkää itsenne papeille’. Luuk. 17:14. Heissä ei ollut vielä mitään todistusta parantumisesta, pitali oli vielä jäljellä; mutta totellen uskossa he menivät, ja mennessään he puhdistuivat. He luottivat, että Hän tekisi sen, minkä oli luvannut. Tämä on toimivaa uskoa. Hyvin monet vaativat saada nähdä silmänräpäyksellisen parantumisen tai silminnähtävän ihmeen. Se ei ole uskoa. Todellinen ja aktiivinen usko toimii sanan perusteella. Näillä pitalisilla ei ollut muuta kuin Hänen Sanansa; ja tämä, ystäväni, on se, mikä meilläkin on: Hänen Sanansa.”

Tommy Hicksin kirjassa ”Jeesus-nimen atomivoima uskoville” Kuva ja Sana 1955 ”Emme voi erottaa sairautta saatanasta, emmekä pitää tautia normaalina, luonnollisena asiana. Sairaudella ja synnillä on sama alkuperä, ja niille molemmille on varattu sama parannuskeino Herramme Jeesuksen Kristuksen uhrikuoleman kautta. Jeesuksen suhde syntiin oli sama kuin Hänen suhteensa sairauteen. Hän kohteli sairautta samalla tavalla kuin Hän kohteli pahoja henkiä… Hirvittävä valhe on, että sairaus on Jumalan tahto, on noussut syvyyden kuilusta. Sitä ovat levittäneet ihmiset, jotka rakastavat helppoa elämää ja mukavuutta enemmän kuin kärsivää ihmiskuntaa ”

Ensio Joensuun kirjassa ”Mun kirkkoni katto on korkeella” (Aikamedia 2007) sivulla 58: ”Meidät oli kutsuttu paluumatkalla soittamaan Oulun Ratinan stadionilla pidettävään, amerikkalaisen evankelistan Tommy Hicksin kokoukseen… Samalla lauloimme Tommy Hicksin kokousten tunnuslaulua Ällös salli taiston mieltä masentaa…

Dr. R. Edward Millerin kirjassa ”Sinun Jumalasi hallitsee” (Out of Africa ry 2007) kerrotaan mm. Tommy Hicksin Argentiinan kokouksista, josta tämä lainaus: ”Argentiinan massaevankeliointitoimikunta oli pyytänyt tunnettua amerikkalaista parantajaevankelistaa pitämään kokouksia. Kun hän ei ollut päässyt tulemaan, Tommy Hicks lähetettiin hänen sijastaan… Tommy, tuntematon ja maineeton parantajaevankelista Yhdysvalloista, sanoi Jumalan käskeneen hänen mennä tapaamaan presidentti Peronia. Hän halusi keskustella tämän kanssa tulevasta herätyskokoussarjasta… Ajatus oli aivan liian järjetön!… Kuitenkin Tommy – jonka Jumala oli lähettänyt Argentiinaan – oli pohtinut matkalla lentokoneessa, miten aloittaisi kokouksensa Argentiinassa. Miettiessään hän kuuli Jumalan puhuvanhänelle; Herra kehotti häntä vierailemaan herra Peronin luona. Nimi ei merkinnyt hänelle mitään, joten hän kutsui lentoemäntää ja kysyi häneltä, oliko tämä ehkä koskaan kuullut sen nimisestä argentiinalaisesta miehestä. Nainen nauroi vastatessaan: ’Tietysti; hän on Argentiinan presidentti.’… Seuraavana päivänä Tommy käveli tulkkinsa kanssa Casa Rosadalle (’vaaleanpunaiselle talolle’), jossa hallituksen virastot sijaitsivat. Hänen lähestyessään sisäänkäyntiä aseistettu sotilas, joka toimi samalla ovenvartijana, pysäytti hänet. Osoittaen konepistoolilla Tommyn rintaa hän kysyi töykeästi: ’Kuka sinä olet? Mitä haluat?’ Pastori Hicks selitti hänelle huolellisesti, mitä halusi – pitää pelastumis- ja parantumiskampanjan. Mitä enemmän hän selitti, sitä kiinostuneemmaksi vartija tuli. Lopulta tämä kysyi: ’Tarkoitatko, että Jumala pystyy parantamaan?’ ’Kyllä, Hän pystyy parantamaan ja tekee myös niin!’ vastasi Tommy. ’No’, sanoi vartija, ’pystyykö Hän parantamaan minut?’ Kyllä pystyy. Mikä ongelmasi on?’ kysyi Tommy. ’Minulla on maksatulehdus, ja kärsin juuri nyt hirveitä maksakipuja’, sanoi vartija- ’Anna minulle kätesi’, evankelista vastasi ja rukoili siinä paikassa uskon rukouksen. Jumalan voima virtasi vartijan ruumiiseen, ja hänen kipunsa ja sairautensa katosivat yhdessä hetkessä… Kun evankelista saarnasi yksinkertaisen sanoman (sillä hän ei ollut mikään loistava puhuja) Jeesuksesta, Pelastajasta ja Parantajasta, kansanjoukot vastasivat: ’Me haluamme tämän Jeesuksen Pelastajaksemme ja Parantajaksemme.’ Pastori Hicks kääntyi lavalla olevien pastoreiden puoleen ja sanoi: ’Näettekö tämän ihanan näyn? Argentiina tarvitsee Kristusta. Eivätkö teidän sydämenne pala?’ Uskon rukouksen lausumisen jälkeen evankelista huusi: ’Vapauta uskosi, tee, mitä et ole koskaan aikaisemmin tehnyt!’ Kaikkialla syntyi liikehdintää. Hyljätyt kainalosauvat nostettiin ilmaan. Toiset luopuivat pyörätuoleistaan. Jotkut huuhdahtivat: ’Pystyn näkemään!'” Kenraali Juan Perón perusti työväen ja ammattijärjestöjen puolueen ja tuli presidentiksi vuonna 1946.

Alicia Dujovne Ortiz on kirjoittanut kirjan ”Evita köyhien kuningatar” (Otava 1997), josta lainaus sivulta 70: ”Työllä ja tuskalla taltutetut sankat hiukset ja kotkannenä kielivät intiaanialkuperästä: eikö Perón muistuttanutkin intiaani Patoruzúa, suositun argentiinalaisen sarjakuvan sankaria, josta Asterixin tekijät ottivat mallia? Todellisuudessa hänen poskiensa miehekäs ahava johtui psoriasiksesta, jota hän hoiti ja peitti ihovoiteella – siitä gardelmainen kuvauksellinen maski… Perónin tuohon aikaan julistama oppi oli lainattu paavin kiertokirjeistä. Toisin sanoen ne toistivat kristinopin mukaista yhteiskuntakäsitystä. (Isä Benitez sanoo olleensa puheiden takana, mikä saattaa hyvin pitää paikkaansa.) Viesti oli yksinkertainen ja helposti mieleen painuva ei pelästyttänyt porvareitakaan: hän muisti sanoa työläisille, etteivät kaikki työnantajat sentään olleet kunnottomia…”

Perónin puoliso Eva Duarte oli miehensä tukena kansansuosion hankinnassa, kunnes hän kuoli 1952. Sotilaskapina kukisti Perónin 1955. Kenraali Juan Perón palasi 1973 Argentiinaan asuttuaan 18 vuotta Espanjassa. Perónin kannattajien, peronistien, ehdokas Hector Campora valittiin   presidentiksi 1973. Hän luopui tehtävästä Perónin hyväksi. Juan Peron kuoli 1974 ja hänen puolisonsa varapresidentti Maria Estela Martinez de Perón tuli presidentiksi Juan Perónin kuoltua, kunnes hänet syrjäytettiin 1976. Kenraalien Jorge Rafael VidelanRoberto Eduardo Violan ja Leopoldo Galtierin johtamien sotilashallitusten   epäonnistuneen talouspolitiikan, räikeiden ihmisoikeusloukkauksien ja 1982   Isolle-Britannialle hävityn Falklandin sodan seurauksena Argentiinaan valittiin   1983 jälleen siviilipresidentti Raúl Alfonsínin.

Tommy Hicks kirjoittaa ”Jumalan voima kuuluu sinulle” Ristin Voitto 1955 ”Sanomamme vertaa alkuseurakuntaa, joka oli luja kuin yksi mies, nykyiseen seurakuntaan, joka on jakaantunut tuhansiin osasiin. En usko, että nämä jakaantumiset ovat Herrasta, vaan synnyttyään ne ovat muovautuneet inhimillisiksi uskonjärjestelmiksi. Myöhemmin, säilyäkseen elossa, ne ovat tarrautuneet perimätapoihinsa eivätkä ole onnistuneet seuraamaan Jumalaa Hänen jatkuvissa ponnistuksissaan siunata ihmiskuntaa. En taistele olemassaolevia uskonsuuntia vastaan. Suokoon Jumala, etten milloinkaan yhtyisi antikristuksen hävittäviin voimiin.”

Tommy Hicks kirjoittaa ”Jeesus-nimen atomivoima uskoville” Kuva ja Sana 1955 ”Aistimin käsitettävä tietousko perustuu fyysillisiin todisteihin. Uskotaan sitä, mitä voidaan nähdä,
kuulla tai tuntea. Monet sanovat että meillä on Pyhä Henki, koska meillä on fyysillisiä todisteita, jotka osoittavat sen. Suuret joukot ovat ottaneet tämän asenteen ja ovat tulleet onnettomasti petetyiksi. Heidän elämänsä olisi ollut toisenlainen, jos he olisivat perustaneet luottamuksensa Jumalaan sanaan, eivätkä olisi vaatineet aistimin havaittavia todisteita. Jotkut, jotka ovat rukoilleet itselleen varoja, eivät ole uskoneet Sanaa, ennen kuin ovat ensin nähneet todisteet. Niinpä eräs henkilö sanoi: ’Kun näen rahan, sitten uskon Sanan.’ Huomaatte, että tämä ei ole ensinkään uskoa, sillä eihän kenenkään tarvitse enää uskoa sitä, minkä hän voi nähdä. Usko pitää luotettavina jo niitäkin asioita, joita ei voi nähdä, tuntea tai kuulla. Monet saattavat sanoa: ’Tiedän, että olen tullut terveeksi, koska kipu on hävinnyt.’ Mutta meidän olisi pitänyt sanoa: ’Minä tiedän olevani terve, koska Sana sanoo: ’Hänen haavojensa kautta minä olen parannettu.'” Vuonna 1969 on julkaistu Tommy Hicksiltä  ”Kesä on lähellä” kirjan Suomeksi on toimittanut Leo  Meller.

K. A. Pohjakallio kirjoittaa kirjassaan ”Seurakuntaa seulotaan” (Ristin Voitto 1957) sivulla 71 alkaen Tommy Hicksistä näin: ”Jouduin olemaan mukana elämäni tähän asti suurimmassa hengellisissä kokouksissa, kun evankelista Tommy Hicks oli puhumassa Mikkelissä… Kun on kysymys seurakunnan seulomisesta, niin on myönnettävä, että Hicksin toiminta maassamme liittyy meillä tähän aiheeseen. Hänen voimakas esiintymisensä pakottaa kannanottoon ja ehkä hyvinkin huomattaviin muutoksiin kristittyjen ajattelutavoissa. Hänen kirjojaan on myyty monia kymmeniä tuhansia, ja  ne hapattavat parastaikaa sydämiä ja omiatuntoja… Seulonnan aikana todetaan aina erimielisyyttä. Joku on sanonut, että Hicksiin soveltuvat vahan Simeonin sanat: ’… valoksi pakanoille, kirkkaudeksi kansallesi, lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle, ja tunnusmerkiksi, jota vastaan väitetään.’ … Hicksin vaikutuksen huomattavin puoli on ’Jumalan lasten yhteys’, niinkuin hän kirjassaan ’Kristuksen lähettiläänä’ sanoo. Yhtyminen saa aikaan taivaallisen voiman panostumisen, mikä sitten räjähdyksenomaisesti hyökyy kaikkialle. Näin pääsee Pyhä Henki toimimaan. Tällaista kristittyjen yhtymistä on Suomessa pyritty toteuttamaan, mutta toistaiseksi ovat esteet tuntuneet melkein ylivoimaisilta… Toisaalta on Hicksillä ollut yhä kasvava kannattajoukkonsa, jonka keskuudessa on vakuutettu, että koettu yhteys on osoittautunut suuremmaksi arvoksi kuin minkään erillisen ryhmän oma etu… Mutta todellinen yhteys ja veljeys johtuu kovasti koeteltavaksi. Täällä Mikkelissä se jollain tavalla havaittiinkin, kun ’evankelioimisristiretken’ aikana jouduttiin järjestämään eräitä uskoon tulleiden kastetilaisuuksia. Tällaista raamatullista kastetoimitusta esittävä kuva nähtiin sitten päivälehden aukeamalla suurikokoisena juuri Hicksin kokouksia selostavassa numerossa. Mitä tämä vaikutti? Kirkon pappi sanoi vapaaseurakunnan pastorille: ’Tuo kuva oli tikarinisku selkään.’ … Hicks ei tietenkään joudu kuulemaan näistä välikohtauksista. Hän näkee vain hymyilyä ja sydämellisiä kädenpuristuksia ja syleilyjä, joita ’hyvistä hetkistä’ lämmenneet eri piirien edustajat kohdistavat toisilleen… Mutta Jumalan aseena toimineen henkilön arvosteleminen on arka asia. Voiko joku Hicksin parjaaja olla varma siitä, että Jumala pitää häntä parempana lapsenaan kuin Hicksiä?

Jukka Rokka Hyvä Sanoma 1ja 2/1955: ”Tommy Hicks on tehnyt protestanttista lähetyshistoriaa sellaisella voimalla, että jokaisen on sanottava: hän on ’mies, Jumalan lähettämä’. Siitä herätyksestä, jonka Jumala vuodatti tämän miehen kautta katolisen Argentiinan ylle, on puhuttu ja kirjoitettu kaikkialla maailmassa. Onhan se jotain aivan ennenkuulumatonta. Ja koska minullakin on ollut armo olla tämän kuuluisaksi tulleen Jumalan miehen kokouksessa, niin saanen kertoa jotakin siitä, mitä kuulin hänen itsensä puhuvan Argentiinan herätyksestä. Ollessani perheeni kanssa Portlandissa Oral Robertsin kokousten aikana sattui niin ihmeellisesti, että veli Hicks ilmestyi yhteen Robertsin kokoukseen, jossa hän puhui lyhyesti Argentiinan matkastaan. Sinä iltana olisivat varmaan kaikki halunneet kuulla häntä koko illan, mutta se ei sopinut veli Robertsin ohjelmaan. Tämä oli nimittäin jo edellisenä päivänä olmoittanut aiheen, josta hän tulisi puhumaan. Eikä veli Hicks olisi varmaan halunnutkaan asettua toisen paikalle. Mutta sunnuntai-iltana hän puhui eräässä suuressa kirkossa, ja minä pidin varani että pääsin mukaan tuhon tilaisuuteen. Se tiesi usean tunnin jonotusta, sillä tuskin mikään kokoushuone olisi ollut silloin tarpeeksi suuri Tommy Hicksin kuulijakunnalle. Veli Hicks on pienenpuoleinen laiha mies, jonka tukka on kihara ja melkein harmaa. Olemukseltaan hän vaikuttaa vaatimattomalta ja nöyrältä, mutta hänen puhuessaan käy ilmi, että hän on tulisieluinen mies täynnä Jumalan voimaa, uskoa ja Pyhän Hengen vaikuttamaa sääliä ja rakkautta kärsiviä ihmisiä kohtaan. Saarnansa aikana hän liikehti niin paljon, että puhujalava ei tahtonut millään riittää. Joskus hän saattoi ponnahtaa ilmaan sellaisella voimalla, että se vaikutti aivan yliluonnolliselta. Hänen puheensa oli niin nopeaa ja täysivoimaista, ettei se siitä enää voine parata. Kun hän rukoili sielujen ja sairaitten puolesta, tuntui suorastaan mahdottomalta ajatella, etteikö Jumala vastaisi. Niin lapsellinen uskonluottamus ja koko ympäristön unohtaminen näytti vallanneen hänet. Monet sairaat lysähtivät hervottomina maahan, kun veljen käsi uskon hengessä kosketti. Ja lienee ilman muuta selvää, ettei siitä noussut ylös sairas vaan terve ihminen, joka kovalla äänellä Herraa kiittäen läksi pois. Herra oli koskettanut nöyrän palvelijansa kautta. Saarnassaan veli Hicks kertoi, kuinka Jumala kutsui hänet ja lähetti Argentiinaan, maahan, jossa hallitsi rautainen Juan Peron, mies joka ei koskaan sallinut protestanttien käyttävän hänen maassaan radiota, sanomalehtiä tahi kokoontua joukkokokouksiin. Veli Hicks ei tuntenut siellä ketään eikä hän myöskään tiennyt näistä presidentti Peronin asettamista kielloista. Hän oli matkassa aivan yksin ja kaiken lisäksi niin vähissä varoissa, että matkalipun ostamisen jälkeen taskuun jääneillä rahoilla ei olisi kovin pitkälle pötkitty. ’Ostettuani lentolipun minulle jäi taskuun 47 dollaria’, kertoi Hicks. ’Eräs ystävä sattui lentokentälle ja kysyi, paljonko minulla oli rahaa. Kuultuaan totuuden hän antoi minulle 100 dollaria. Menipä vielä viime hetkessä lainaamaan ystävältään toisen satasen ja toi senkin minulle.’ Sitten veli Hicks kertoi, että Jumala oli ilmestynyt hänelle lentokoneessa ja luvannut ’avata kaikki ovet’… Ensimmäisessä Tommy Hicksin kokouksessa oli 6 000 kuulijaa. Mutta sitten parani 17 vuotta täysin rampana ollut nainen, joka kannettiin paareilla kokouspaikalle. Tämä tapahtui neljäntenä iltana.  Siitä se alkoi. Buenos Airesin suuri stadion, jossa on 180 000 istumapaikkaa, ei vielä koskaan ollut täyttynyt yleisöstä viimeistä sijaa myöten. Mutta nyt stadionille sulloutuu 200 000 ihmistä, ja toiset 200 000 oli ulkopuolella. Eräässä kokouksessa nousi massarukouksen aikana 100 rampaa rullatuoleistaan. Toisessa kokouksessa 100 000 ihmistä polvistui rankkasateesta piittaamatta etsimään pelastusta. Sokeat näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, kainalosauvat lentelivät ja rullatuolit jäivät tyhjiksi. Eräässä kokouksessa, jossa oli 200 000 ihmistä, polvistui 190 000 etsimään pelastusta tahi kiittämään Jumalaa. Presidentti Peron oli tuossa tilaisuudessa mukana. Hän riensi kokouksen jälkeen syleilemään veli Hicksiä ja suutelemaan häntä molemmille poskille. Peron oli mukana useammassakin kokouksessa, samoin useita muita korkeita henkilöitä hallituspiireistä… Yli 40 lääkäriä tuli hänen tykönsä etsimään pelastusta… Mutta katoliset vastustivat. Paavi lähetti oikein erikoislähettilään ottamaan selvää, mitä Hicksin kokouksissa tapahtuu… Kokoukset kestivät 62 vuorokautta, jonka jälkeen Herra sanoi, että nyt riittää tällä kertaa. Veli Hicks kertoi sinä aikana nukkuneensa 2-3 tuntia vuorokaudessa, koska hänen edessään oli yötä ja päivää loputon pelastusta ja terveyttä etsivien jono.”  

Tommy Hicks Suomessa

Tommy Hicks oli Ystäväjuhlilla Helsingin B-Messuhallissa vuonna 1968, joissa Tommy Hicksin saarnat on koottu tähän kirjaan: Tommy Hicks ”Kesä on lähellä” (Kuva ja Sana 1969), josta lainaus sivulta 19: ”Sain tänä aamuna tänne Helsinkiin kirjeen sveitsiläiseltä ystävältäni, tohtori Guggelbuhlilta. Hän kertoi kirjeessään kuuluisasta tiedemiehestä, joka kerran saapui kokoukseemme Berliinissä. Hän tuli kokoukseen epäilijänä, suorastaan pikkaajana. Mutta hän lähti sieltä uskovaisena. Tohtori Guggelbuhl kirjoitti kirjeessään, miten tämä tiedemies oli saapunut Täyden evankeliumin liikemiesten järjestämään kokoukseen. Hän piti kädessään avointa Raamattua ja sanoi: ’Hyvät herrat, haluan todistaa teille, että Raamattu on tieteellisesti arvosteltuna oikeassa-’ Sitten tiedemies luki luvun toisensa jälkeen ja sanoi vihdoin: ’Mistä tiedän, että Raamattu on totta? Koska olen kokenut sen voiman omassa elämässäni. Ainoakaan inhimillisen järjen tai viisauden tuote ei voinut korjata elämääni. Mutta Raamattu teki sen. Ja nyt kuka tahansa voi lukea elämääni kuin avointa kirjaa ja todeta, että jokin voima on muuttanut minut. Tuo voima on Jeesus! … Kristikunnan kirous on siinä, että kirkoissamme istuu ihmisiä, jotka joka sunnuntai menevät Jumalan huoneeseen, istuvat siellä kaksi tuntia, lähtevät ulos arkipäivän elämään ja elävät niin kuin Jumalaa ei olisikaan – ja uskovat, että he ovat täyttäneet tehtävän, jonka taivas on uskonut jokaiselle kristitylle. Jeesus sanoi: Jumalaa on palveltava Hengessä ja totuudessa. Maailmassa ei ole ainoatakaan seurakuntaa tai kirkkoa, joka voisi pelastaa sinun sielusi. Katolinen kirkko, protestanttiset kirkot – mitkään näistä ei voi pelastaa sinun sieluasi. Mikä pelastaa? Yksi ainoa: Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan kallis veri! Ja kun Jeesus on pelastanut minut ja olen syntynyt uudestaan, ensimmäinen merkki minussa olevasta uudesta elämästä on se, että alan palvella jumalaa! … Jumala tarjoaa sinulle Pyhän Hengen voimaa taivaallisen näyn täyttämiseksi. Minun Raamattuni lupaa, että kunnia, jonka Kristuksen seurakunta kadotti, on palaava takaisin! Kuolleet herätettiin kerran – niin on jälleen tapahtuva! Sairaat parannettiin – niin on jälleen tapahtuva! Sokeiden silmät avautuivat – niin on jälleen tapahtuva! Kuuluminen alkuseurakuntaan oli uhkarohkeata seikkailua. Silloin omistettiin Jumalan voima. Mutta silloin tiedettiin myös, mitä merkitsee maksaa hinta voiman omaamisesta. Kristittyjä viskattiin jalopeurain eteen. Kristittyjä kykettiin villieläimiin. Kristittyjä kiinnitettiin häpeäpaaluihin. Kristittyjä poltettiin rovioilla. Mutta kun tulenlieskat hulmusivat ja marttyyrien ruumiit kärventyivät, heidän sydämensä ja kielensä huusi: ’Jeesus on minun kuninkaani! Minä en voi kieltää kuningastani! … Jumala etsii sinua! Juuri nyt sinä voit sanoa: Herra, tässä olen! Käytä minua! Liian monet ihmiset pelkäävät sitä, mitä naapurit ja tuttavat sanovat. Istut paikallasi ja haluaisit kohottaa kätesi ylistääksesi Herraa Jeesusta. Mutta ajattelet, mitä vierustoverisi sanoisi. Pelkäät, että sinut leimataan fanaatikoksi. Kun rukoilemme sairaiden puolesta, jotkut tekokristilliset ystävät tulevat luoksemme ja sanovat: Ei ihmeitä enää tapahdu. Nyt tarvitaan lääkäreitä ja psykiatreja. Tuhat kertaa ei! … Tämä on sinun päiväsi. Tämä on sinun hetkesi. Vielä kerran vetoan sinuun ja sanon: Antaudu Herran käytettäväksi… Meillä ei enää ole aikaa rakentaa uusia kirkkoja. Meidän kaikki aikamme on käytettävä sanoman julistamiseen, evankeliumin levittämiseen. Tunnen tämän omassa sydämessäni. En ole koskaan rukoillut Jumalalta rikkauksia. Olen vain pyytänyt Jumalalta armoa ja voimaa saada viedä loppuun se tehtävä, jonka Hän on minulle uskonut. Viimeisen 14 vuoden aikana olen kannattanut 134 maakalaisevankelistaa. Olen saanut kieltäytyä paljosta. Monta kertaa minulla ei ole ollut yhtään ainoata eheää kenkäparia. Olen itse pessyt ja silittänyt vaatteeni. Miksi? Jotta nuo 134 maakalaisevankelistaa saisivat kannatuksensa. Tämä on nyt ensimmäinen vuosi kun maakalaisevankelistoilleni on tullut riittävästi uhreja. Jumala on koetellut minua raskaasti 13 vuoden ajan. Mutta tämän vuoden alussa Jumala alkoi tehdä ihmeen toisensa jälkeen. Hän on antanut työtäni varten työtovereita, jotka uhraavat ja voittavat miljoonia ihmisiä Kristukselle.”

Tässä linkissä on Tommy Hicksin näky lopunajan seurakunnasta 1961.

http://www.gospeloffaith.com/index.php?option=com_content&task=view&lang=fi&id=33

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: