Jeesuksen toinen tuleminen

Jeesuksen toinen tuleminen on kiistelty aihe monella tavoin ja tahoilla. Onko Jeesuksen tuleminen yksi vai kaksiavaiheinen, eli tuleeko Jeesus hakemaan seurakuntansa ennen Jumalan vihan aikaa. Tämän vuoksi on hyvä selvittää itselle se, mistä tässä aiheessa on oikein kyse tutkimalla, mitä tästä aiheesta on kirjoitettu jo aiemmin. Tässä on jotakin tutkimusten alkuun ja sen syventämiseksi. Toivottavasti tästä olisi jotakin apua.

Apostolien teoissa luvussa 1:6-11 ”Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ’Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?’ Hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka’. Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään.  Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään, niin katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa; ja nämä sanoivat: ’Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.’”

Vanhan testamenti Danielille näytettiin lopun ajan tapahtumia, mutta hänelle sanottiin näin Daniel 12:4 ”Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.”

David Wilkerson ”Valvo morsiameni, minä tulen pian!” (Kuva ja Sana 2005), josta lainaus sivulta 49: ”Tänä päivänä monet pitävät naurettavana pelkkää ajatustakin Jeesuksen paluusta. Kuitenkin nämä pilkkaajat silmää räpäyttämättä kääntävät selkänsä ja vakuuttavat, että ’uusi maailmanjärjestys’ on tulossa. Uusi New Age -yhteiskunta astuu pian esiin! Tuollaiset pilkkaajat ovat nielaisseet helvetin valheen! Saatana keksii aina väärennöksen, juuri ennen kuin se, mikä on aitoa, tulee esiin. Hän nimittäin tietää, että Kuningas Jeesus tulee takaisin ja että Hänen uusi maailmansa on jo ovella. Paholainen antaa mielellään omien lastensa jakaa elämää petoksen ja turhien toiveiden vallassa siten, että hän edistää epätodellisten kuvitelmien maailmaa. Niinpä hän on nyt kehittänyt kokoon uuden demonisen opin tulevasta Uudesta maailmanajasta estääkseen ihmisiä hyväksymästä todellisuutta Kristuksen paluusta! Viimeisin New Age -väärennös ilmeni ensin Vesimiehen aikakautena. Yhdestoista konstellaatio (kiertotähtien keskinäinen asema tiettynä ajankohtana) muuttuisi lopulliseksi New Age -valtakunnaksi, joka tultaisiin tuntemaan ’uutena maailmanjärjestyksenä’. (Presidentti Bush tapasi käyttää tätä sanontaa, ja se harmitti minua joka kerta suuresti! Hän ei tiennyt puhuvansa New Age -valtakunnasta!). New Age -liikkeen kannattajat sanovat, että valo alkaa juuri sarastaa uudelle maailmanjärjestykselle. He ennustavat, että ensin tapahtuu jokin katastrofaalinen onnettomuus. Sen jälkeen tästä kaaoksesta nousee esiin uusi maailmanjärjestys. Se tuo mukanaan yhteiskunnan, jossa vallitsee rakkaus, yhteisymmärrys ja rauha… Langennut, ekumeeninen kirkko on parhaillaan syöksymässä saatanan syliin. Sen strategiana on yksi ja ainoa, koko maailman kattava kirkko. Tämän yhtenäisen kirkon tarkoitus on lopulta kattaa kaikki maailman pääuskonnot: katolisuus, ortodoksisuus, islam, buddhalaisuus, hindulaisuus ja jopa protestanttisuus. Saatana saa aikaan yhden ainoan kompromissin näiden uskontojen välillä, ja sillä se tuottaa tämän yhdistymisen. Mikä sitoo nämä uskonnot yhteen? Jeesuksen nimi. Tietenkin nämä ryhmät yhteen sitova Jeesus on erilainen Kristus, ja evankeliumikin on erilainen. Kuitenkin jo pelkkä nimi saa entiset evankeliset tunnustussuunnat liittymään muihin uskontoihin ja sanomaan: ’Voimme olla yksimielisiä yhdestä asiasta: Jeesus oli opettaja ja profeetta. Hän on meille kaikille inhimillisen hyvyyden henki. Voimme kaikki hyväksyvä Hänet pyhänä miehenä.’ Voitteko kuvitella, että maailmankaikkeuden Luoja minimoidaan tällaiseksi? Jeesusta ei enää hyväksytä Kristuksena, jumalallisena Herrana. Ekumeeninen kirkko hylkää kaikki ajatukset Hänen ylösnousemuksestaan ja pelastavasta voimastaan.”

Matteuksen evankeliumissa luvussa 24, jossa Jeesus puhuu toisesta tulemuksestaan: ”Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia. Niin hän vastasi ja sanoi heille: ”Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.”  Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: ”Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monta. Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin. Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua. Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se tarkatkoon -silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on, ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina. Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. Jos silloin joku sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus’, tahi: ’Tuolla’, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut. Sentähden, jos teille sanotaan: ’Katso, hän on erämaassa’, niin älkää menkö sinne, tahi: ’Katso, hän on kammiossa’, niin älkää uskoko. Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat. Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin. Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa. Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee. Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: ’Minun herrani viipyy’, ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” 

2 Piet. 3: 1-18: ”Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne, että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet. Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan  ja sanovat: ”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.”  Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen. Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään. Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ”yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.” Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen. Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!  Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä; ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne, ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.”

Graham Turner ”Messiaan paluu” (Päivä Oy 2010), josta lainaus sivulta 34: ”Meidän on hyvä muistaa, että Jeesukselle toinen tuleminen ei merkinnyt vain miellyttävää, teoreettista keskustelunaihetta vaan elämän ja kuoleman kysymystä. Kun Jeesusta kuulusteltiin juutalaisen ylioikeuden Sanhedrinin edessä, nimenomaan hänen väitteensä Dan. 7:13-14:stä löytyvän profetian täyttämisestä johti hänelle langetettuun kuolemantuomioon. Hän sanoi Israelin johtajille: ’Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä’ (Matt. 26:64). Kun Sanhedrinin jäsenet kuulivat tämän, he sanoivat Jeesuksen ansaitsevan kuoleman… Luukkaan evankeliumin 19. luvussa on vertaus, jonka Jeesus aloittaa sanoen: ’Ylhäinen mies lähti matkalle ja palatakseen sitten takaisin’ (jae 12). Jakeessa 15 hän jatkaa: ’Mies palasi maahansa kuninkaana.’ Tässä käytetään ajatusta Danielin profetiasta, jonka mukaan Ihmisen Poika saapuu pilvissä Ikiaikaisen luo, hänelle annetaan oikeus hallita valtakuntaa, ja sitten hän saapuu takaisin valtansa kanssa.”

H. L. Willmington ”Kuningas tulee” (Kuva ja Sana 2004), josta lainaus sivulta 9: ”Vääriä käsityksiä ja opetuksia tempauksesta: 1. Tempaus on sama kuin Jeesuksen toinen tulemus. Väärin! Tempauksessa Jeesus kohtaa seurakuntansa taivaan pilvissä, mutta toisessa tulemuksessaan Hän saapuu omiensa kanssa maan päälle. Ks. Juud. 14, 15; Ilm. 19:11-16. 2. Tempaukseen pääsevät mukaan vain hengelliset kristityt lihallisten uskovien jäädessä tulevaan ahdistuksen aikaan. Tämä teoria kaatuu jo yhteen pieneen sanaan 1. Kor. 15:51:ssä: Paavali sanoo: ’…kaikki me muutumme’. Tätä väärää opetusta yhden uskovan ottamisesta tempauksessa ja toisen jättämisestä kutsutaan teologisesti osatempausopin nimellä. Raamattu ei opeta uskovien keskuudesta tapahtuvaa osatempausta. Yhden ottaminen ja toisen jättäminen Jeesuksen saapuessa seurakuntaansa noutamaan merkitsee uskovan ja uskomattoman välille muodostuvaa eroa, ei hyvän uskovan ja huonon uskovan eroa. 3. Tempaus tapahtuu vasta ahdistuksen ajan puolivälissä, josta syystä koko elävä seurakunta joutuu kulkemaan Jumalan vihan ajan ensimmäiset kolme ja puoli vuotta kestävän ajan lävitse. Paavali hävittää tällaisen olettamuksen perusteet kirjoittaessaan: ’Sillä Jumala ei määrännyt meitä vihaan…’ (1. Tess. 5:9). 4. Tempaus tapahtuu vasta ahdistuksen ajan lopussa. Väärin! 1. Tess. 5:9 sekä Ilm. 3:10 osoittavat päinvastaisen näkemyksen olevan sopusoinnussa Raamatun kanssa. Uusi testamentti esittää seurakunnan olevan yhtä kuin Kristuksen ruumis ja Hänen morsiamensa. Jos teoriat ahdistuksen keskivaiheilla taikka vasta sen lopussa tapahtuvasta tempauksesta olisivat oikeita, silloin osa Kristuksen ruumiista joutuisi kuin amputoitavaksi ja osa morsiamesta jäisi häähuoneen ulkopuolelle! Lisäksi olisi oletettava, että kaikkien kuolleiden lihallisten kristittyjen ruumiit jäisivät hautaan! Mutta tällainen ei ole Raamatun selväpiirteinen ja suoralinjainen opetus. Jumala ei katso henkilöön. Hän katsoo tempauksen kohdalla vain yhteen  tosiasiaan: onko uskova ottanut vastaan Jeesuksen Kristuksen veressä hänelle tarjotun sovituksen. Uskossa omistettu sovitus ratkaisee tempaukseen pääsemisen. Raamattu opettaa edelleen selvästi, että tempaus on luonteeltaan ahdistusta edeltävä ja siinä ovat mukana kaikkien aikojen kaikki kristityt. Ks. 1. Tess. 1:10 ja Room. 5:9. Voimallisimpana todistuksena tästä pidän sitä, että Ilmestyskirjan viidessä ensimmäisessä luvussa seurakunta mainitaan kerran toisensa jälkeen. Mutta Ilmestyskirjan luvuissa 6-11, joissa kuvataan ahdistusta ja vihan aikaa, seurakuntaa ei kertaakaan mainita maan päällä olevana tapahtumien osapuolena. Tosiasiassa ainoa jumalallinen ihmisryhmä, jonka saatana löytää vainojensa kohteeksi ahdistuksessa, on Israelin kansakunta! Ks. Ilm. 12. Johannes mainitsee Ilm. 4:1: ’Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasuunan puhuvan minulle, sanoi ’Nouse ylös tänne, niin… ” Kristityt ovat Jumalan lähettiläitä maan päällä (2. Kor. 5:20)… Millä tavalla syntiensä voimaan sidottu yhteiskunta suhtautuu siihen, että miljoonat ihmiset yhtäkkiä katoavat kodeistaan, kouluistaan, työpaikoistaan, tutuista elämän ympyröistä?

Hal Lindsey kuvailee tätä tilannetta erinomaisesti kirjassaan Maa, entinen suuri planeetta. Mainittua kirjaa vapaasti mukaillen tilanne muodostuu seuraavanlaiseksi: Autoja kulkemassa pikateitä ja katuja mielipuolisella vauhdilla ja ilman ohjausta. Kuljettajat ovat hävinneet. Pelikentällä taklaaja oli juuri valmistumassa ratkaisevaan siirtoon. Kaikki pidättelivät henkeään. Nyt tulisi tae tulevasta voitosta… Yhtäkkiä ei taklaajaa ollut missään. Hän oli kadonnut! Filosofian luennoitsija ihmettelee. Kesken luennon jotkut hänen vaikeimmat opiskelijansa – ne, jotka aina yrittivät selittää kaikkea Raamatulla – katosivat. Hyvin merkillistä, todella hyvin merkillistä. Yhdistyneitten Kansakuntien edustaja vakuuttaa järjestönsä antavan apua kaikkien niiden maiden kansoille, joiden hallitsijat ja hallituksen päät yhtäkkiä – hyvin ajattelemattomasti – katosivat häviten jäljettömiin. Todella vastuunsa tuntemattomia miehiä! Jossakin seurakunnassa pastori kiittää seurakuntalaisiaan siitä, että nämä ovat tulleet kirkkoon, vaikka merkillisiä asioita on tapahtunut. Että miksikö jotkut seurakuntalaisista ovat kadonneet tietymättömiin? Tiedättekö – uskon, että Jumala on rangaissut heitä. Aina nuo muutamat olivat rettelöimässä ja tuomitsemassa meitä toisia – nyt Jumala on poistanut heidät tieltä. Nyt saamme jatkaa eteenpäin kohden suurta päämääräämme: ihmiskunnan yhdistämistä sovituksen ja veljeyden maailmaksi. Yksinäisessä kodissaan aviomies päättelee: vaimoni taisi sittenkin olla oikeassa. Hän selailee vaimonsa hyvin alleviivattua Raamattua. Olisiko Jeesus tullut ja ottanut vaimoni… Yhden teen – otan Raamatun ja alan lukea sitä. Tahdon selvittää itselleni, mistä todella on kysymys. En halunnut kuunnella vaimoani hänen ollessaan kanssani, ja nyt hän on – niin, en tiedä, missä hän nyt on. Kaikki uskovat katoavat yhdellä hetkellä! Katsoessamme Vanhan testamentin esikuvia tempauksesta – Hanokia ja Eliaa – toteamme, että heidän odottamattomat ja yllättävät katoamisensa lienevät aikaansaaneet melkoista pelkoa ja mielipiteiden sekaisin menemistä aikalaistensa keskuudessa.”

Tim Lahayen mielestä Jeesuksen tuleminen on kaksiosainen, eli ensin ennen vaivanaikaa on uskovien tempaus ja tämän noin 7 vuoden vaivanajan, sekä Karitsan häiden jälkeen Jeesus tulee pyhiensä kanssa hallitsemaan maassa tuhatvuotista valtakuntaa.

Tim Lahaye ”Tuuliin ja pilviin” (Kuva ja Sana 2000), josta lainaus sivulta 19: ”Herra itse antoi lupauksen siitä, että Hän voi ilmestyä minä hetkenä tahansa noutamaan seurakuntansa Isän kotiin (ks. Joh. 14:1-3). Paavali esittää yksityiskohtia tästä ylösotosta: ’Sillä ite Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuuodon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin: ja sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla. (1. Tess. 4:16-18)’ Raamatun uskovat kristityt ovat lähes 2000 vuoden ajan saaneet lohtua näistä jakeista. Mutta viime vuosien hellittämättömät hyökkäykset ovat saaneet monet kyseenalaistamaan tämän totuuden. Ne ovat saattaneet jotkut hämmennyksiin, toiset taas tyytyväisiksi siirtäen molempien joukossa mielenkiinnon ’taivaallisten’ sijasta ’maallisiin’. Jotkin ennen vaivanaikaa tapahtuvaa tempausta puoltavaan näkemykseen kohdistuvista hyökkäyksistä ovat pelkkiä vanhojen ja hylättyjen teorioiden henkiin herättämistä. Ne on helppo syrjäyttää. Toisiin, uusiin ja ensi silmäykseltä vakuuttaviin, täytyy vastata. Loput ovat niin omituisia, että ihmettelen, että jotkut ylipäänsä hyväksyy ne… Ihmisten tempaaminen ylös taivaaseen ei ole mikään uusi kokemus, sitä tapahtui (vaikkakin harvoin) jo Vanhan testamentin aikoihin. Yhtenä päivänä ihmisellä oli maallinen ruumis, seuraavana hänet oli muutettu taivaalliseksi olennoksi ja otettu ylös taivaaseen. Ensimmäinen ja merkittävin kuvaus löytyy Eenokista. 1. Moos. 5:18-24:stä saamme lukea ennen vedenpaisumusta eläneestä miehestä, joka oli vanhurskas elintavoiltaan. Hänestä sanottiin: ’Hanok (Eenok) vaelsi… Jumalan yhteydessä kolmesataa vuotta… ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois.’ Ilmeisesti hänet oli otettu Jumalan luo taivaaseen. Myös Elian, suuren heprealaisen profeetan, Jumala otti suoraan maan päältä taivaaseen. Elian tapauksessa hänen opetuslapsensa Elisa näki mitä tapahtui. Mutta tässä meillä on jälleen ihminen, joka otetaan pois, tai kuten apostoli Paavali sitä myöhemmin kuvaili: ’Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu ’Kuolema on nielty ja voitto saatu’ (1. Kor. 15:53-54). Kuten tulemme näkemään tässä luvussa, tämä kuolleiden kristittyjen muutoksen hetki koittaa, kun Kristus tulee alas taivaasta käskyhuudon kuuluessa noutamaan seurakuntansa… Tämän kirjeen merkitystä Raamatun profetialle voidaan tuskin liioitella, ja se tekee 1. Tim. 1:10:n sisältämästä lupauksesta tärkeän. Kiitettyään ensin heitä heidän uskostaan ja todistuksestaan hän jatkoi: ’… kuinka te epäjumalista käännyitte Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta’ (1. Tess. 9-10). Tämä raamatunkohta liittyy tempaukseen, sillä kristityt eivät odota Jeesuksen Kristuksen ’kirkkauden ilmestymistä’. Paavali kertoo heille 2. Tess. 2:1-12:ssa, ettei jälkimmäinen tapahdu ennen kuin Antikristus eli ’laiton’ paljastetaan (jae 8). Tessalonikan kristityt odottivat Kristusta noutamaan seurakuntansa, tempausta. He tiesivät jo, että vaivanaika (eli ’tuleva viha’) seuraisi tempausta, ja juuri siitä Hän oli luvannut heidät pelastaa… Meidän tarkoituksiamme varten 1. Tess. 5:9 selvittää, ettei Jumala aikonut ’meitä vihaan’ (vaivanaikaan), vaan ’saamaan pelastuksen’ tai vapautuksen vihasta. Koska niin monet pyhät kärsivät marttyyrikuoleman vaivanajassa, vain harvat ovat elossa Kristuksen ’kirkkauden ilmestyessä’. Siten lupaus ei voi tarkoittaa, että Hän pelastaa uskovat vihan aikana, sillä sen ajan pyhiä (vaivanajan pyhiä) ei pelasteta. Tapahtuu juuri päinvastoin: se ajanjakso tulee olemaan suuren marttyyriuden aikaa. Jotta seurakunta voisi pelastua siitä, sen täytyy tulla temmatuksi tuuliin ja pilviin ennen sen alkua… Heprealaiset profeetat varoittivat Israelia tuosta tulevasta traumaattisesta ajasta. He viittasivat siihen ainakin kaksikymmentäyksi kertaa käyttäen seuraavanlaisia pelottavia ilmaisuja: Jaakobin ahdistuksen aika (Jer. 30:7), Heidän onnettomuutensa päivä (5. Moos. 32:35 ja Ob.13), Meidän Jumalamme kostonpäivä (Jes. 61:2), Ahdistuksen aika (Dan. 12: ja Sef. 1:15), Vihan päivä (Sef. 1:15). Joten kun Uudessa testamentissa näemme sellaisia nimityksiä tälle ajalle kuin ’Jumalan viha’, ’Herran päivä’ tai ’tuleva viha’, tiedämme mitä ne tarkoittavat… Profeetta Daniel ennusti, että vaivanaika kestäisi seitsemän vuotta. Seitsemänkymmentä heptadia tai seitsemän vuoden jaksoa määrätty Jumalan kansalle, Israelin kansakunnalle (ks. 9:24-27) tarkoittaen seitsemänkymmentä kertaa seitsemää (eli 490) vuotta. Ne jakautuisivat kolmeen osaan: seitsemän heptadia eli neljäkymmentäyhdeksän vuotta rakentaa Jerusalem uudelleen; kuusikymmentäkaksi heptadia eli 434 vuotta, kunnes ’tuhotaan voideltu’ (Kristuksen ristiinnaulitseminen); ja seitsemän vuotta, jotka eivät vielä ole täyttyneet. Israel on ollut profeetallisessa ’odotustilassa’ lähes kaksituhatta vuotta, mutta jonakin päivänä se täyttää viimeisen seitsemän vuoden ajanjakson.”

John Bevere ”Päämääränä ikuisuus” (Kuva ja Sana 2010), josta lainaus sivulta 107: ”Elämme viimeisiä päiviä. Siitä ei ole epäilystäkään; kaikki profeetalliset raamatunkohdat osoittavat, että Jeesus tulee pian takaisin. Paavali näki ennalta, että meidän aikamme oli kaikkein vaikeinta aikaa olla kristitty. Toiset raamatunkäännökset käyttävät sanoja vaarallinen ja kauhea kuvatessaan meidän aikaamme… Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia. 2. Tim. 3:2-4… Miksi siis Paavali mainitsee erikseen meidän sukupolvemme, jonka nämä ominaisuudet tekevät siitä vaikeinta aikaa olla kristitty? Hän jatkaa selittämistä: ’Sillä [vaikka] heissä on hurskauden (todellisen uskonnon) ulkokuori, he kieltävät ja hylkäävät sen voiman ja se on heille vierasta [heidän käytöksensä paljastaa heidän tunnustuksensa vääräksi]’ (2. Tim. 3:5, AMP).”

Risto Santala ”Kenenkä te sanotte minun olevan” (Kansan Raamattuseuran säätiö 1965), josta lainaus sivulta 140: ”Oppi viimeisistä ajoista eli eskatologia kuuluu oleellisesti juutalaiskysymyksen aihepiiriin. Vaikkakin sekä Vanha että Uusi Testamentti puhuvat suhteellisen runsaasti viimeisistä ajoista, useimmat kirkkokristityt sanovat sydämessään niinkuin Jukolan Jussi: ’Jättäkäämme tämä uskon pykälä!’ Ennen kärsimystänsä Jeesus istui Öljymäellä ja opetti seikkaperäisesti, mitä kristityn tulee tietää Hänen tulemustaan edeltävistä ajoista (Matt. 24; Mk. 13; Luuk. 21). Myös suuri osa hänen vertauksistaan viittaa Hänen tulemukseensa. Muistan rovasti K. E. Rinteen pitäneen kerran Vivamossa pappein veljespäivillä esitelmän piispa Gustaf Johanssonista. Tällä oli tapana sanoa: ’Ehkä Jeesus on tuleva jo tuon seuraavan pilven päällä.’ Vihkiessään sananpalvelijoita tehtäväänsä hän siunasi heidät ’Herran saapuvan päivän todistajaksi’. Kristitty ei voi jättää tätä uskon pykälä.”

Jeesuksen takaisin tuloon liittyy uskosta luopuminen, jolloin kristittyjen joukosta nousee antikristuksen kaltainen, joka nousee Jumalan lakeja ja säädöksiä vastaan mitätöimällä ne ja korottamalla itsensä Jumalan kaltaiseksi. Näin taisi tapahtua Saksassa toisen maailmansodan alla, kun Hitler nousi valtaan, sillä kansa oli luopunut uskostaan. 2 Tes. 2:1-4 ”Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.”

Yonggi Cho on kirjoittanut Raamatun ilmestyskirjan selitysteoksen ”Näkyjä lopullisesta voitosta” (Kuva ja Sana 1996) tässä sanotaan mm. ”Mahtava ääni sanoi: ’Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan’ (jae11). Tuohon aikaan Vähässä-Aasiassa oli yli sata seurakuntaa. Miksi niistä kaikista Jeesus valitsi ainoastaan seitsemän? Ensinnäkin, uskon että jokainen niistä yli sadasta seurakunnasta voitiin rinnastaa johonkin noista seitsemästä, joilla oli omat erityispiirteensä. Toiseksi, näiden seitsemän tyyppiseurakunnan kautta Jeesus halusi valottaa seurakunnan kaksituhatvuotista historiaa aina Johanneksen ajoista tähän päivään saakka. Seurakunnan aika voitiin jakaa seitsemään jaksoon, joita kutakin edusti yksi tietty seurakunta.”… ”Sana seurakunta esiintyy seitsemän kertaa Ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvussa, mutta sitä ei näy edes yhtä kertaa luvuissa 4-19. Miksi? Siitä syystä, kuten luku 4 osoittaa, että Jeesus tulee hakemaan seurakunnan taivaallisen valtaistuimensa ääreen… Näky, jota Johannes nyt katseli, oli vaihtunut maasta taivaaseen. Vain vähän aikaa sitten Jeesus oli seisonut kultaisten kynttilänjalkojen keskellä ja puhunut seitsemälle seurakunnalle. Nyt tuo näky katosi, ja kun taivaan mahtavat portit avautuivat pasuunan kaltainen ääni sanoi: ’Nouse tänne ylös.’ Samalla tavoin Jumala käyttää pasuunan ääntä, kun Hän kutsuu seurakunnan itseään vastaan yläilmoihin. 1 Tess. 4:16-17…” Ja vielä ”Kuitenkin useiden uskovien huulilla on kysymys: ’Temmataanko meidät ennen vaivanaikaa vai joudummeko kohtaamaan sen?’ Tämä on vakava kysymys. Jotkut teologit ovat sitä mieltä, että seurakunta temmataan vaivanajan puolivälissä, toisten mielestä taas seurakunta joutuu kohtaamaan koko vaivanajan. Mielestäni kumpikin noista vastauksista on väärä, sillä ne eivät ota huomioon sitä tosiasiaa, että Kristuksen tulemuksia on kaksi. Kristuksen ensimmäinen tulemus on Hänen tulonsa yläilmoihin, kuten se on kuvattu 1 Tess. 4… Ilmestyskirjan luvut 19-20 kertovat meille, että kun maapallon viimeinen päivä lähestyy Harmagedonin taistelun jälkeen, niin silloin Jeesus tulee maan päälle lukuisten pyhiensä kanssa. Nyt Hänen jalkansa koskettavat maata.”

John Bevere ”Saatanan syötti” (KKJMK 2005), josta lainaus sivulta 24: ”Useimmat myöntävät, että me elämme hänen takaisintulonsa aikaa. On hyödytöntä yrittää määrittää hänen paluunsa tarkkaa päivämäärää. Vain Isä tietää sen. Mutta Jeesus sanoi, että me tiedämme kyllä aikakauden, ja se on nyt! Koskaan ennen emme ole nähneet ennustusten täyttyvän tämänkaltaisella tavalla seurakunnassa, Israelissa ja luonnossa. Joten voimme varmasti sanoa, että me elämme aikaa, jota Jeesus kuvailee Matteuksen evankeliumin 24. luvussa. Huomaa, että yksi merkki hänen odotettavissa olevasta takaisintulostaan on: ’Monet loukkaantuvat…’ Eivät harvat tai muutamat, vaan monet. Ensiksi meidän täytyy kysyä: ’Keitä nämä loukkaantuvat ihmiset ovat?’ Ovatko he kristittyjä vai yhteiskunta yleensä? Löydämme vastauksen lukiessamme eteenpäin: ’Ja sen tähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.’ Kreikan kielen rakkautta merkitsevä sana on tässä agape. Uudessa testamentissa on useita rakkautta merkitseviä sanoja, mutta kaksi yleisintä on agape ja fileo. Fileo kuvaa ystävien keskeistä rakkautta. Se on tunnepitoista, ehdollista rakkautta. Fileo sanoo: ’Ole sinä minulle hyvä, niin minä olen sinulle hyvä,’ tai ’Tee sinä minulle hyvää, niin minä teen sinulle hyvää.’ Toisaalta agape-rakkaus on rakkautta, jota Jumala vuodattaa lastensa sydämiin. Sen on ehdotonta rakkautta. Se ei perustu suoritukseen tai edes siihen, että se saa vastarakkautta. Se on rakkautta, joka antaa jopa tultuaan hylätyksi. Ilman Jumalaa me voimme rakastaa vain itsekkäästi – vain, jos rakkautemme otetaan vastaan ja siihen vastataan. Mutta agape-rakkaus rakastaa saamastaan vastauksesta huolimatta. Agape on rakkautta, jonka Jeesus vuodatti antaessaan meille anteeksi ristillä. Joten ne monet, joihin Jeesus viittaa, ovat kristittyjä, joiden agape-rakkaus on kylmentynyt.”

Peter Tsukahira ”Jumalan hyökyaalto – Israel ja lopun ajan profetiat” (Päivä Oy 2003), josta lainaus sivulta 143: ”On sanottu, että Israel on ’Jumalan lopun ajan kello’ ja että kellon viisarit ovat lähestymässä kahtatoista keskiyöllä, mikä viittaa Herran pikaiseen paluuseen. Monet uskovat, että Messiaan paluun aikataulu voidaan arvioida, kun ymmärretään Jumalan toimia Israelin kohdalla. Olen samaa mieltä siitä, että Israel on tärkeä avain kehittäessämme eskatologiaa, joka sopii yhteen maailmanhistorian ja ajankohtaisten tapahtumien kanssa. Lopun ajan kellossa on kuitenkin kaksi viisaria. Israel on lyhyt viisari – kellon tuntiviisari – ja se lähestyy keskiyötä ja Herran paluuta. Kellon pitkä viisari taas on kansojen viisari. Käsite kansa löytyy Raamatussa ensi kertaa Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvusta 10. Vedenpaisumuksen jälkeen, kun Nooa oli pelastanut arkin avulla, Jumala jakoi maailman väestön kansoiksi. Tämä jako oli osa Hänen suunnitelmaansa luomakunnan lunastamiseksi. Matteuksen luvussa 24 Jeesus sanoi, että kaikkien kansojen tulee vastaanottaa evankeliumi todistukseksi ennen Hänen paluutaan. Lopun ajan kellon pitkän, kansoja edustavan viisarin täytyy käydä läpi joitakin vallankumouksia ennen kuin voimme sanoa, että profeetalliset kirjoitukset ovat täyttyneet ja maailma on valmis Messiaan tuloon.”

John Van Diestin toimittamassa kirjassa ”Kymmenen syytä, miksi Jeesus tulee pian” (Aika Oy 1999) lainaus sivulta 85, jossa Stanley Ellisen kirjoittaa ”Profeetat ennustivat hänen tulonsa”: ”Israelin seitsemänkymmentä vuosiviikkoa: Jumalan juutalainen ajannäyttäjä. Herra on antanut meille enemmän kuin yhden tavan mitata aikaa. On mahdollista seurata hänen suunnitelmaansa etenemistä myös tutkimalla ajanjaksoa, jota sanotaan Israelin seitsemäksikymmeneksi viikoksi. Sekin annettiin näyssä ja on merkillisellä tavalla juutalainen. Se on ainoa Danielin kirjan luku, jossa käytetään liitonaikaista nimeä Herra (YHWH; 8 kertaa) ja joka käsittelee etupäässä Israelia. Tässä aikamittarissa on juutalainen korostus, tapahtumat näyttäytyvät kansainvälisten kenttien sijasta Israelissa paikallisissa maisemissa. Vaikka sen käyttövoima virtaa Israelin elämästä, siinä on samoja piirteitä kuin pakanoiden ajassa. Se alkaa tietystä historiallisesta hetkestä, käsittää sarjan kansallisia tapahtumia ja päättyy eräiden tärkeiden jumalallisten tarkoitusperien täyttymiseen. Tästä ajannäyttäjästä saadaan perusviitekehys profetioille, jotka koskevat Israelin kansaa… Aika alkoi Jerusalemin entiselleen palauttamista ja rakentamista koskevan sanan lausumisesta (Dan. 9:25)… Määräyksen antaja on Persian kuningas Artakserkses, joka lähetti Nehemian takaisin Jerusalemiin nimenomaan kaupungin muureja rakentamaan… Nehemian kirjoituksesta käy ilmi myös täsmällinen päivämäärä (nisankuun 1. päivä, 444 eKr.), josta saadaan kiinteä alkukohta tälle juutalaisten seitsemänkymmenen vuosiviikon kalenterille. Kuusikymmentäyhdeksän viikkoa Messiaan tuloon. Ennustuksen ensimmäinen kiintopiste on messiasruhtinaan tulo. Tapahtumaan sanotaan kuluvan aikaa 483 vuotta eli kaksi jaksoa, seitsemän seitsemää ja kuusikymmentäkaksi seitsemää… Ehkä selkeintä on laskea yhteen Raamatun vuosien ja päivien määrä (360 päivää vuodessa, 1. Moos. 7:11, 24; 8:4; Ilm. 11:3; 12:6; 13:5), ja laskea sitten tavallisesta kalenterista, mitä ne tekevät aurinkovuosina (aurinkovuosi on 365,24217 päivää… Tuo päivä, maaliskuun 30. vuonna 33, oli palmusunnuntai eli päivä, jolloin Jeesus, ’kuningas, joka tulee Herran nimessä’ (Ps. 118:26; Luuk 19:38), saapui Jerusalemiin… Danielin ennustuksesta löytyy täsmällinen aika, jolloin kello kytketään jälleen mittaamaan viimeistä seitsemää vuotta. Se tapahtuu, kun uusi hallitsija tekee liiton Israelin kanssa (Dan. 9:27). Liitto solmitaan seitsemän vuoden ajaksi, mutta sopimus rikkoutuu jakson puolivälissä uuden hallitsijan mielenmuutoksen takia. Kysymme heti: Kuka on tuo hallitsija? Entä miksi hän tekee liiton Israelin kanssa? Tiedetään vain, että hän on lähtöisin kansasta, joka tuhoaa myöhemmin Jerusalemin (9:26). Koska tuhon aiheuttaja oli Rooma, tämä nimeämätön hallitsija tulee ilmeisesti jostakin osasta Rooman valtakuntaa… Sitä, että hän on sekä Syyrian kuningas että Rooman valtakunnasta, ei ole vaikea selittää, sillä Syyria oli osa Rooman valtakuntaa… Ilmeisesti Antikristus on tehnyt Israelin kanssa seitsenvuotisen sopimuksen ja sallinut sen palauttaa käytäntöön vanhat uhritapansa. Sitä varten on tarvinnut rakentaa jonkinlainen temppeli vanhalle Temppelivuorelle… ””

Hal Lindsey on amerikkalainen tunnettu Raamatun profetioiden ja Ilmestyskirjan selittäjä. Hal Lindseyltä on julkaistu Suomeksi mm. seuraavat kirjat Hal Lindsey & Carlson C. C. ”Saatana elää ja voi hyvin Maaplaneetalla” (Ristin Voitto 1974), Hal Lindsey ”Maa entinen suuri planeetta” (Ristin Voitto), ”Maaplaneetan vapautus” (Ristin Voitto), ”Tuleva uusi maailma” (Ristin Voitto 1977), Hal Lindsey ”Jumala antaa anteeksi” (Kuva ja Sana 1980), ”Taisteleva usko” (Kuva ja Sana 1988) ja ”1948 – vuosi jolloin loppu alkoi” (Kuva ja Sana 2003). Tuleva uusi maailma kirjasta lainaus: ”Joutuuko seurakunta ahdistuksen aikaan? Tämän kysymyksen suhteen on oltu hyvin erimielisiä Kristukseen todella uskovien kesken. Monet raamatuntutkijat, jotka yksimielisesti uskovat, että suureen koettelemuksen ja tuomion aika huipentuu Kristuksen paluuseen kuningasten Kuninkaana, ovat eri mieltä siitä, onko myös seurakunnan kestettävä tämä kärsimyksen aika yhdessä epäuskoisen maailman kanssa. Itse uskon Raamatun opettavan, että seurakunta pääsee pakoon näitä onnettomuuksia. Uskovat tosin saattavat joutua kokemaan ankaraa vainoa Kristuksen paluun lähestyessä, mutta uskon kirjoitusten selvästi opettavan, että uskovat pidetään erillään ’koetuksen hetkestä’, jonka Jumala lähettää maan päälle epäuskoisia koettelemaan (Ilm 3:10). Osittain sekaannukset tässä asiassa johtuvat siitä, että pidetään erillään Jeesuksen toisen tulemisen kahta vaihetta. Yksi Raamatun kohta kertoo Kristuksen tulevan yläilmoihin ja salaa kuin varas yöllä. Toisessa paikassa Kristuksen sanotaan palaavan voimassa ja vallassa maan päälle, niin että kaikkien silmät saavat Hänet nähdä. Nämä molemmat kuvaukset voivat olla totta vain, jos tulee kaksi erillistä Kristuksen ilmestymistä. Ilmestyskirjan 4:1 ei tosin suoranaisesti mainitse Kristuksen ilmestymistä ylös ottamuksessa. Arvelisin kuitenkin, että apostoli Johanneksen lähtö taivaaseen juuri tässä vaiheessa, kun seurakunnan aika on päättynyt luvussa 3 ja ennen ahdistuksen ajan kuvauksen alkua luvussa 6, voimakkaasti viittaa siihen, että koko seurakunta temmataan ylös tällöin. Puhuva poissaolo Kuten aikaisemmin sanoin, seurakunta mainitaan Ilmestyskirjan ensimmäisissä kolmessa luvussa yhdeksäntoista kertaa mutta ei kertaakaan maan päällä olevana luvuissa 4-19! Ja juuri näissä luvuissa kuvataan yksityiskohtaisesti Jumalan vihan suurta vuodatusta! 
…”

Edellistä täydentää Luukas 17:20-30, jossa sanotaan: ”Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: ”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: ’Katso, täällä se on’, tahi: ’Tuolla’; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä.” Ja hän sanoi opetuslapsillensa: ”Tulee aika, jolloin te halaisitte nähdä edes yhtä Ihmisen Pojan päivää, mutta ette saa nähdä. Ja teille sanotaan: ’Katso, tuolla hän on!’ ’Katso, täällä!’ Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä. Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva. Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven hyljittäväksi. Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.” Kiinnittäisin huomion kohtaan, jossa mainitaan Lootin lähteneen Sodomasta eli synnin maailmasta, niin Jumalan tuomiot yllätti Sodoman ja Gomorran syntisen maailman Jumalan tunteman Lootin lähdettyä, eli samalla tavalla on Jeesuksen takaisin tullessa, eli ne uskovat jotka Jumala tuntee temmataan yläilmoihin Jeesusta vastaan Karitsan häihin viisaina neitsyinä ja maailma kokee Jumalan oikeudenmukaisen tuomion joita on kuvailtu Ilmestyskirjassa.

David Pawson ”Valmiina Jeesuksen takaisin tuloon – Tessalonikalaiskirje 1 &2” (KKJMK OY 2017), josta lainaus sivulta 170: ”Mikä oli presidentti Nixoniin liittyvää suuri kriisi? Miksi henkilökohtaisesti uskon, että presidentti Ford teki hyvin suuren virheen antaessaan presidentti Nixonille anteeksi? Time-lehdessä oli melko syvällinen ja hyvä artikkeli, jonka otsikko kuului Anteeksiantamisen teologia. Se, joka sen oli kirjoittanut, ymmärsi todella Raamattua, sillä hän sanoi: ’Et voi antaa anteeksi ennen kuin toinen on tunnustanut ja katunut tekojaan. Anteeksi antaminen ennen sitä on sen tosiasian pois pyyhkäisemistä, jonka mukaan jokaisen yläpuolella on laki.’ Tämä on kyllä syvällinen toteamus. Onko Yhdysvaltojen presidentin yläpuolella laki vain onko hän sen yläpuolella? Se on tuo syvä periaate, josta väitettiin. Antikristus sanoo: ’Ei ole muita lakeja kuin ne lait, jotka minä säädän.’ Saat kiittää Jumalaa, jos elävät maassa, jonka johtajat tunnustavat yläpuolellaan olevat lait… Kun jonkun kansakunnan hallitsijat eivät tunnusta yläpuolellaan olevia moraalilakeja, heissä vaikuttaa tulevan Antikristuksen henki – laittomuuden henki. Sillä laittomuuden todellinen henki ei ole välttämättä lakien rikkominen, vaan niiden tunnustamatta jättäminen. Se on henki, joka pyyhkii yli maamme juuri nyt. ’Kuka voi sanoa minulle, mitä minun pitää tehdä? Vanhempani eivät saa määrätä lakeja minulle. Kouluni ei saa sanoa minulle, mitä minun pitää tehdä. Yliopiston opettajat eivät voi sanoa opiskelijoille, mitä heidän pitää tehdä. Me laadimme itse omat lakimme.’ Antikristus tulee olemaan tämän asenteen ruumiillistuma, koska hän ei tunnusta yhtään Jumalan käskyistä, yhtäkään moraaliperiaatetta, joiden varaan Jumala on sanonut rakentaneensa maailmankaikkeuden, ja sanoo sen sijaan. ’Minä laadin lait, minä olen laki.’ Tämä on kauhea näkymä, mutta näin tulee tapahtumaan.”

Danielin kirja luku 12: ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti. Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy. Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla. Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: ”Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?” Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: ”Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.” Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: ”Herrani, mikä on oleva näitten päätös?” Niin hän sanoi: ”Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät. Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää. Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää. Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.”

Margaret MacDonaldin näky

Robert Norton: The Restoration of Apostles and Prophets; In the Catholic Apostolic Church (1861)

Ensin minulle näytettiin maan kauhistuttava tila. Näin että ihmisten sokeus ja mielettömyys oli hyvin suurta. Ymmärsin heidän huutonsa vapauden puolesta olevan ainoastaan sen käärmeen sihinää, joka yritti hukuttaa heidät kadotukseen. Kuului vain: ’Jumalaa ei ole.’ Toistin sanat. Nyt kansakunnat kärsivät tuskissaan, meret ja aallot pauhaavat, pelko täyttää ihmisten sydämet – etsikää Ihmisen Pojan merkkiä. Tässä minut pysäytettiin ja pantiin huutamaan: Voi, Ihmisen Pojan merkkiä ei tunneta; Jumalan kansa luulee odottavansa, mutta he eivät tunne sitä. Minusta tuntui, että tämä täytyy paljastaa, ja tunsin kuinka ihana valo lankesi ympärilleni. Näin että Herra itse – kirkastettu ihminen tai Jeesus – tulee alas taivaasta käskyhuudon kuuluessa, mutta että kaikkien täytyy, Stefanuksen lailla, täyttyä Pyhällä Hengellä, voidakseen katsoa ylös ja nähdä Isän kirkkauden ja kunnian. Ymmärsin, että virhe on siinä, että ihmiset ajattelevat sen olevan jotakin, jonka voi nähdä luonnollisilla, Hänen omillaan olevilla Jumalan silmillä. Monia raamatunkohtia paljastettiin sellaisessa valossa, jossa en ollut niitä aikaisemmin nähnyt. Toistin: ’Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppuunsa.’ ’Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä.’ Tämä oli se öljy, jota viisaat neitsyet ottivat lamppuihinsa. Tämä on se valo, joka täytyy pitää palamassa – Jumalan valo – jotta voisimme erottaa sen, joka tulee ja jota ei voi nähdä luonnollisilla silmillä. Vain ne, joilla on Jumalan valo sisimmässään, tulevat näkemään Hänen ilmestymisensä merkin. Ei ole tarvis seurata niitä, jotka sanovat, katso täällä, tai katso tuolla, sillä Hänen päivänsä on oleva kuin salamanvälähdys niille, joissa on elävä Kristus. Tämä Kristus meissä kohottaa meidät ylös – Hän on valkeus – ainoastaan ne, jotka ovat eläviä Hänessä, temmataan Häntä vastaan yläilmoihin. Minä ymmärsin, että meidän täytyy olla Hengessä voidaksemme nähdä hengellisiä asioita. Johannes oli Hengessä, kun hän näki valtaistuimen taivaassa. – Mutta minä ymmärsin, ettei Hengen palveluksen kirkkautta ollut tunnettu. Toistin usein: Mutta hengellinen temppeli tulee rakentaa ja se rakennetaan, ja Kristuksen täyteys vuodatetaan hänen ruumiiseensa, ja sitten meidät temmataan Häntä vastaan yläilmoihin. Ketään muuta ei pidetä arvollisena tähän kutsuun kuin Hänen ruumistaan, joka on seurakunta ja jonka täytyy olla kultainen kynttilänjalka. Sanoin usein: Voi, tuota ihanaa Jumalan sisään murtautumista, joka on juuri yllättämässä tämän maan; voi, tuota ihanaa temppeliä, jota juuri ollaan pystyttämässä – morsianta, jota ollaan koristamassa aviomiestään varten; ja voi, miten pyhä, pyhä morsian hän onkaan, valmistettu tällaiselle kirkkauden sulhaselle. Sanoin: Nyt Jumalan kansan täytyy kohdata todellisuus – nyt tehdään tiettäväksi, mitä on olla kirkastettu ihminen. Tunsin, että Jeesuksen Kristuksen ilmoitus täytyy vielä avata – se ei sisällä tietoa Jumalasta, vaan se on astumista Jumallan – minä näin, että tulossa oli ihana murtautuminen sisälle Jumalaan. Minusta tuntui kuin Eliasta, jota tuliset vaunut ympäröivät. Näin, kuinka ikään kuin hengellistä temppeliä olisi oltu rakentamassa ja kulmakiveä kantamassa esiin armon huudoin. Ympärilläni loisti auringon kirkkautta ihanampi valo. Minusta tuntui, että ne jotka olivat Pyhällä Hengellä täyttyneitä, saattoivat nähdä hengellisiä asioita – tunsin käveleväni heidän keskellään – kun taas ne joilla ei ollut Henkeä, eivät voineet nähdä mitään – niin että kaksi makaa samassa vuoteessa ja toinen otetaan ja toinen jätetään, koska toisella on sisällään Jumalan valo, kun taas toinen ei voi nähdä taivasten valtakuntaa. Näin Jumalan kansan olevan hirvittävässä vaarassa: sitä ympäröivät kaikenlaiset verkot ja esteet; sitä oltiin koettelemassa, ja monia tultaisiin pettämään ja monet tulisivat lankeamaan. Nyt paljastetaan tuo laitoin, valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä, niin että jos mahdollista, valitutkin eksyvät. Tämä on se tulinen koetus, jolla meitä koetellaan. Siinä koetellaan ja puhdistetaan Kristuksen ruumiin todelliset jäsenet; mutta voi, se tulee olemaan ankara koetus. Jokaista sielua ravistellaan syvintä olemustaan myöten. Vihollinen yrittää murtaa kaiken mihin olemme uskoneet – mutta oikean uskon koetus on kääntyvä kunniaksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi. Mikään muu kuin se mikä on Jumalasta, ei tule kestämään. Paatuneet kuulijat paljastetaan – monien rakkaus kylmenee. Tuona yönä sanoin monta kertaa, ja usein sen jälkeenkin: Nyt tämän maan päällä tullaan näkemään kauhistuttava väärä kristus, eikä mikään muu kuin meissä asuva elävä Kristus kykene paljastamaan sitä kauheaa jumalattomuuden petosta, jonka hän saa aikaan – hänellä tulee olemaan vastine jokaiselle Hengen työlle ja teolle. Henki täytyy vuodattaa ja tullaan vuodattamaan seurakunnan päälle, niin että se puhdistuisi ja täyttyisi Jumalalla – ja se tulee tekemään työtä samassa suhteessa kuin Jumalan Henki – kun Herramme voitelee ihmisiä voimalla, samoin tekee se. Tämä on sen koetuksen luonne, jonka kautta kulkevat ne, joita pidetään arvollisena seisomaan Ihmisen Pojan edessä. Tulee myös ulkoinen koetus, joka muodostuu pääasiallisesti kiusauksista. Sen saa aikaan Hengen vuodatus, ja se lisääntyy samassa suhteessa kuin Henkeä vuodatetaan. Seurakunnan koetus tulee Antikristukselta. Mutta Hengen täyteys varjelee meidät. Sanoin toistuvasti: Täyttykää Hengellä – ottakaa Jumalan valo sisimpäänne, jotta kykenette paljastamaan saatanan – olkaa täynnä silmiä – olkaa savea savenvalajan käsissä – antautukaa täytettäviksi, täytettäviksi Jumalalla. Tämä rakentaa temppelin. Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra. Tämä kohottaa meidät Karitsan hääaterialle. Minä ymmärsin, että oli Jumalan tahto, että kaikki täyttyisivät. Mutta se mikä esti Jumalan kansaa vastaanottamasta Jumalan todellista elämää, oli heidän kääntymisensä pois Jeesuksesta, joka on tie Isän luo. He eivät menneet sisälle ovesta. Sillä Hän on uskollinen, joka on sanonut: jos joku Minun kauttani menee sisälle, hän on löytävä laitumen. He kulkivat ristin ohi, jonka kautta jokainen pisara Jumalan Henkeä meille virtaa. Voima, joka ei tule Kristuksen veren kautta, ei ole Jumalasta. Kun sanon, että he näyttävät katsovan poispäin rististä, minusta tuntuu, että siihen sisältyy paljon – he kääntyvät pois siitä Karitsan verestä, jonka kautta olemme saaneet voiton ja jossa vaatteemme on pesty ja valkaistu. Jumalan pyhyyttä ei arvosteta eikä lihan syntejä enää tuomita – ei enää katsota Häneen, joka nöyryytti ja tyhjensi itsensä. Voi, tätä tarvitaan, tarvitaan paljon näinä aikoina – tietä takaisin ristille. Tuona yönä näin, ja usein sen jälkeen, että ruumiin päälle vuodatetaan Henki ennen kokemattomalla tavalla, tulikaste, jotta kaikki epäpuhtaudet pantaisiin pois. Voi, nyt Jumalan täytyy tulla, ja Hän tuleekin sisimpäämme niin kuin ei koskaan ennen – Jumalan palvelijoiden otsat sinetöidään merkillä, jotta he muistuttaisivat Jeesusta – samoin kuin morsian kaunistetaan Hänen kauneudellaan. Tätä meidän kaikkien on nyt rukoiltava kiihkeästi, niin että pian olisimme valmiita kohtamaan Herramme yläilmoissa – ja näin on tapahtuva. Jeesus haluaa morsiamensa. Hän kaipaa meitä. Jeesus joka on tuleva, tulee, eikä viivyttele. Aamen, aamen. Tule, Herra Jeesus.”

”NÄKY JEESUKSEN TOISESTA TULEMISESTA

Aloitan tämän näyn kertomisen liittämällä sen Jumalan sanaan, Raamattuun. Herramme Jeesuksen toisesta tulemisesta kerrotaan Raamatussa, Uudessa Testamentissa, esimerkiksi näissä jakeissa: Apostolien teot, 1:11   Nämä sanoivat: ”Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän”.

Johanneksen ilmestys, 1:7 – Katso, hän tulee pilvissä! Kaikki ihmiset näkevät hänet, nekin, jotka hänet lävistivät, ja hänen tullessaan vaikeroivat maailman kaikki kansat. Näin on käyvä. Aamen.

Tämä näky Jeesuksen, Herramme, toisesta tulemisesta näytettiin minulle yöllä, nukkuessani, 19.11.2006 sunnuntaita vasten yöllä. Tämä näky on pyhä ja vakava ja on Raamatun sanan mukainen. Olen keski-ikäinen, suomalainen, Jeesukseen uskova kristitty mies, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun Jumala antoi minulle tällaisen näyn. Olen uskonut Jeesukseen, Herraani, noin puolet elämästäni, kohta 20 vuoden ajan. Olen työssä käyvä perheenisä ja elän tavallista arkea työssäni ja perheeni kanssa. Tämän näyn tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Karjalaan, jossa asun ja elän. Tämä näky tuli minulle täytenä yllätyksenä ja en todellakaan omista mitään erikoisia Pyhän Hengen lahjoja. Toivon ja rukoilen, että tämä näky saa rohkaista sinua uskomaan Jeesukseen ja odottamaan Hänen paluutaan tänne maan päälle.

Jumalan antama näky on seuraava: Olen työasioilla Joensuun keskustassa, niin kuin usein ennenkin. Tulen ulos ja alan kävelemään jalkakäytävällä, Siltakadulla, Joensuun Sokokselle ja rautatieasemalle päin. Olen siis aivan Joensuun ydinkeskustassa. On aivan tavallinen arkipäivä, ja aikuisia, miehiä ja naisia kävelee vastaan. Myös lapsia liikkuu jalkakäytävällä. Kadulla liikkuu autoja, niin kuin aina ennenkin. On iltapäivä ja ilma on pilvinen. Aivan yht´äkkiä, alan kohota ilmaan. Kohoan ja olen noin kolmen metrin korkeudella. Katselen ihmeissäni ympärilleni ja ensimmäinen ajatukseni on, että joku pelleilee kanssani. Ajattelen, että nostaako joku minua ilmaan takaapäin? Katselen oikealta ja vasemmalta puolen taakseni, mutta ketään ei näy. Olen aivan ällikällä lyöty ja totean, että olen nyt noin viiden metrin korkeudella, ilmassa, Siltakadun yläpuolella. ”Mitä ihmettä tämä oikein on?”, ajattelen. Sätkin ja liikun, mutta pysyn ilmassa koko ajan.

Kun olen tässä, noin viiden metrin korkeudella ilmassa, kadun yläpuolella, katson ylös taivaalle, ja näen siellä Jeesuksen. Herramme Jeesus Kristus on ilmassa, keskellä taivasta, ja Hän on siinä aivan selvästi näkyvillä. Kun ymmärrän, mitä tapahtuu, niin tuntuu kuin veret seisahtuisivat suonissani. Jeesus on nyt tullut takaisin! Nyt Hän on tullut hakemaan meidät, Häneen uskovat, taivaaseen, niin kuin Raamatussa on kerrottu. NYT SE TAPAHTUU!!

Ja avainasia on se, että kun Jeesukseen uskoo, niin silloin pääsee Herran Jeesuksen tullessa taivaaseen. Henkilökohtainen usko Jeesukseen takaa tämän. Usko Jeesukseen riittää. Näyssä tuli esille myös se, että meidän uskovienkaan ei tarvitse olla täydellisiä, jokainen meistä on tehnyt syntiä, tavalla tai toisella. Sillä ei esimerkiksi ollut väliä, olitko tänä Herran tulemuksen päivänä tehnyt syntiä, tai et. Olitko vaikka riidellyt jonkun kanssa tai jotain vastaavaa. Tärkeintä on, että olet antanut elämäsi Jeesukselle jossain elämäsi vaiheessa, ja tämä asia on kyllä kirjattu taivaan kirjaan ylös. Se riittää. Jumalan armo on suurempi kuin meidän syntimme.

Lähden kohoamaan ilmassa ylöspäin ja mieleni alkaa keventymään, ilo ja rauha alkavat vallata mieleni, alun pelkäämisen ja hämmennyksen sijaan. Ymmärrän nyt, että kaikki ne taistelut, joita tässä elämässä on ollut, jäävät nyt taakse. Kaikki ahdistukset, taistelut siitä, että olen uskonut Jeesukseen tässä maailmassa, kaikki vaikeudet, ne kaikki jäävät nyt taakse. Tunnen suurta kiitollisuutta Jeesusta kohtaan! Että minäkin saan olla tässä joukossa mukana, olla nyt mukana kohtaamassa Herraa pilvissä.

Samalla kun kohoan Herraa Jeesusta vastaan, näen Hänen kasvonsa hyvin selvästi. Tässä näyssä näen Herran pään ja olkapäät ja rintapielen, alaosa Hänestä jää tässä näyssä pilvien suojaan. Tämä kohta näystä liittyy rukoukseeni, jota tänä kuluvana syksynä olen rukoillut. Elämäni ei ole ollut helppoa ja olen tuskaillut oman uskoni ja elämäni kanssa. Olen rukoillut Herraa, että Hän antaisi minun nähdä Hänen kasvonsa, että minun olisi helpompi uskoa Häneen, Jeesukseen. Sanoin kerran Herralle rukoillessani ahdistuneena, että ”Sinuun uskovilla opetuslapsilla oli helpompaa, koska he näkivät Sinut ja olivat Sinun kanssasi monta vuotta. Meillä tämän päivän uskovilla ja minulla on vaikeampaa uskoa Sinuun, Herra Jeesus, koska en ole nähnyt kasvojasi. Pyydän, Herra, anna minun nähdä kasvosi, niin minun on helpompaa, konkreettisempaa, uskoa Sinuun.”

Tässä näyn kohdassa, kohotessani ylöspäin Herraamme Jeesusta vastaan, sain siis nähdä Hänen kasvonsa ja Jumala vastasi tuohon rukoukseeni. En voi varmuudella mennä sanomaan, onko Hän tämän näköinen, kuin Hänet tässä näyssä näin, mutta tahdon lapsen omaisesti uskoa, että Hän on tämän näköinen.

Kuvaan nyt Herran Jeesuksen kasvot sen näköisenä, kuin Hän tässä näyssä oli: Herrallamme Jeesuksella Kristuksella on pitkät hiukset. Hänen hiuksensa ovat vaalean ruskeat. Tässä näyssä Hänen tukkansa oli tarkalla jakauksella kahtia päälaelta, vasemmalle ja oikealle puolelle. Näytti, että Herran hiukset olivat poninhännällä Hänen päänsä taakse laitettuna. Hiukset olivat palmikoitu, ikään kuin juhlaa varten. Yläosa Hänen päästään oli pyöreä, ehkä tavallista hieman suurempi otsasta ylöspäin ja kun tultiin leukaan, alaspäin, tämä leukaosa näytti edestäpäin katsottuna yllättävän terävältä. Eli kasvot kapenivat yllättävän jyrkästi poskipäistä alaspäin leukaan tultaessa. Hänellä oli siisti parta nenän ja suun välissä ja myös siisti leukaparta. Nenä oli pitkähkö ja terävä. Minusta Hän näytti jopa yllättävän pienikokoiselta aikuiseksi mieheksi. Arvioisin Herramme Jeesuksen Kristuksen pituudeksi tämän näkemäni perusteella noin 165 cm, maksimi noin 170 cm. Toki voin olla väärässä. Hänellä oli päällään valkea vaate tai kaapu. Hänen katseensa oli ystävällinen ja lempeä. Mutta samalla Hänen katseena oli erittäin luja ja päättäväinen.

Katselin siis Herrani Jeesuksen Kristuksen kasvoja kohotessani ylöspäin Häntä vastaan, nyt kun Hän oli tullut toisen kerran maan päälle, hakemaan meitä Häneen uskovia ihmisiä luokseen. Herramme Jeesus näytti valvovan tässä näyssä tarkkaan, että jokainen Joensuun alueen Jeesukseen uskova ihminen pääsee mukaan taivaaseen. Tätä tarkoitin äsken, kun kerroin, että Hänen katseena oli myös luja ja päättäväinen. Herramme Jeesus tarkkaili koko ajan, että aivan varmasti jokainen Hänen omansa pääsee nyt taivaaseen Hänen kanssaan. Hän katsoi minusta katsottuna oikealle, sitten minuun, ja sitten vasemmalle puolelle. Katselin ympärilleni ja näin, miten Joensuun keskustasta nousi kymmeniä Jeesukseen uskovia ihmisiä tasaisesti kohti Herraa. Katsoin Niinivaaralle, oikealle päin itsestäni, ja sieltä myös nousi kymmeniä Herran omia ylöspäin. Katsoin Rantakylään, vasemmalle puolelle itsestäni, ja sieltäkin nousi kymmeniä Jeesukseen uskovia tasaisena virtana ylöspäin Herraa vastaan. Mihinkään ei ollut kiirettä. Ylösnouseminen tapahtui rauhallisesti ja Herramme Jeesus Kristus valvoi kaikkea tarkasti.

Kun edelleen kohosimme Herraa vastaan, me Häneen uskovat, myös minä, kohotimme molemmat kätemme ylöspäin, ikään kuin tervehtiäksemme Jeesusta, Herraamme, kunnioittavasti. Samalla minä ja kaikki muut Jeesukseen uskovat, kohotessamme ilmassa Herraa vastaan, aloimme toistaa Herran nimeä. Sanoimme kaikki yhdessä samaan aikaan: ”Jeesus. Jeesus. Jeesus. Jeesus..”  Oli ikään kuin valtava kuoro olisi toistanut samaan aikaan Herramme Jeesuksen nimeä. Tämä tapahtui Herran Hengen vaikutuksesta tässä näyssä.

Olimme jo kohonneet korkealle Herraamme Jeesusta vastaan, kätemme olivat kohotettuina Häntä kohtaan ja me kaikki uskovat toistimme Jeesuksen nimeä. Aloimme jo olla melkein perillä taivaassa. Silloin, aivan yllättäen, alkoi soida taivaallinen musiikki. Oli kuin taivaan holvikirkot olisi avattu ja aivan uskomattoman kaunis musiikki alkoi soimaan. En pysty sanoin kuvaamaan tuota musiikkia. Se oli jotain niin upeaa, että en ole koskaan sellaista musiikkia kuullut. Hyvä lukija, olet ehkä joskus kuunnellut tämän aikamme klassisen musiikin mestarien, kuten Mozartin, Bachin tai Beethovenin musiikkia. Voin kertoa sinulle nyt, hyvä ystävä, että ei mikään näiden oman aikamme mestareiden musiikista pysty kilpailemaan sen taivaallisen musiikin kanssa, jota tässä näyssäni sain kuulla. Voin vajavaisesti kuvailla tuota taivaallista musiikkia sanoilla ”kristallinkirkas, uskomattomia melodioita, pyhä, majesteettinen.”

Olimme jo aivan saapumaisillamme taivaaseen Herramme Jeesuksen kanssa tässä näyssä. Kätemme olivat kohotetut kiittämään, ylistämään, ja kunnioittamaan Herraamme Jeesusta Kristusta ja uskomattoman kaunis ja mahtava taivaallinen musiikki soi. Meillä kaikilla oli tässä vaiheessa puhtaan valkeat, pyhät vaatteet päällämme. Olimme ikään kuin enkeleiden kaltaisia. Tunsin suunnatonta riemua ja samalla jännitystä siitä, millaista taivaassa tulisi olemaan. Oloni oli aivan mahtava, olin vihdoinkin vapaa. Kaikki entinen elämä oli jäänyt taakse, sillä ei enää ollut mitään merkitystä. Nyt, nyt, koko uskon elämäni suurin unelma toteutuu, pääsen taivaaseen yhdessä Herrani Jeesuksen ja muiden Häneen uskovien kanssa. Oloni on sanoinkuvaamattoman riemullinen…

Seuraava vaihe tässä Jumalalta saamassani näyssä oli se, että olin taas Joensuussa. Oli tavallinen arkipäivä. Oli pilvinen ilma. Aikuisia ja lapsia käveli jalkakäytävällä. Autoja meni kadulla. Eli tilanne oli sama kuin tämän näyn alussa. Olin noin viiden metrin korkeudella ilmassa, Joensuun Siltakadun yläpuolella. Siitä minut laskettiin hyvin hellästi alas, niin, että jalkani koskettivat jalkakäytävän katukiveystä. Aloin haparoiden tavoitella jaloillani maata ja tuntui luonnottomalta ruveta kävelemään katua pitkin. Alussa se sujui hieman onnahdellen, mutta sitten sain taas normaalista kävelyrytmistä kiinni, ja kävelin Siltakatua pitkin Sokokselle päin. Tähän näkyni Jeesuksen toisesta tulemisesta päättyi ja heräsin keskellä yötä.

Tämän näky oli minulle todella veret seisauttava kokemus. Kun heräsin, istuin jonkin aikaa hiljaa keskellä yötä ja pohdin näkemääni. Miksi Jumala armossaan näytti minulle näin vahvan unen – näyn Herramme Jeesuksen toisesta tulemisesta? Miksi juuri nyt? Yksi hyvin vahva tuntemus minulle tuon näyn aikana oli, että tämä Herran tulemus tapahtuu pian. Se voi tulla jopa nopeammin kuin mitä uskallamme ajatella tai edes uskoa. Mutta se on Jumalan kädessä ja Hän antaa aikataulut, kuten Raamatussa sanotaan.

Minua tämä näky vavahdutti ja kosketti syvältä. Koin pyhää pelkoa Herraamme Jeesusta ja Jumalaa kohtaan herättyäni tästä unesta – näystä. Näky Herramme Jeesuksen tulemisesta oli niin todentuntuinen ja elävä. Ja se, että se alkoi tapahtumaan keskellä tavallista arkipäivää, se puhutteli minua tässä erityisesti. Tämä näky oli pyhä ja vakava ja tosi, ja se tapahtui niin kuin sen tässä kirjoitin.

Kerroin ensin tämän näyn vaimolleni ja hän sai siitä lohtua ja rohkaisua uskoa Herraamme Jeesukseen. Seuraavaksi kerroin tämän näyn seurakuntamme papille, ja tämä näky rohkaisi myös häntä uskomaan Jeesukseen, Herraamme, ja tekemään edelleen työtä Hänen palveluksessaan. Seurakuntamme kokenut pastori oli samaa mieltä kanssani siitä, että tämä näky on Jumalan sanan mukainen. Olen näistä kokemuksista käsittänyt, että tämä näky on annettu minulle myös jaettavaksi eteenpäin tämän ajan Jeesukseen uskoville. Usko siis Herraan Jeesukseen, hyvä lukija, joka tämän luet. Pidä kiinni Jumalan sanan lupauksista ja palvele Herraa uskollisesti, päivä kerrallaan. Kerran, Herramme Jeesus tulee takaisin, ja silloin saat nähdä Hänet kasvoista kasvoihin. Ja Herramme tulee takaisin!

Hyvä lukija, jos ajattelet tai koet, että haluat jakaa tämän todistuksen jollekin ystävällesi, sukulaisellesi, työtoverillesi, joka ei vielä usko Jeesukseen, voit niin halutessasi tehdä. Tässä kannattaa käyttää omaa harkintaa. Rukoile Jumalaa ja tee, niin kuin parhaaksi näet.

Sinä, joka tämän luet, etkä vielä usko Jeesukseen, kehoitan sinua niin vakavasti kuin pystyn, anna elämäsi Jeesukselle. Tee se tänään. Se on elämäsi tärkein päätös. Kun niin teet, saat samalla ”pääsylipun” tähän ”junaan”, kun Jeesus, Herramme, tulee takaisin ja tulee hakemaan, meidät, Hänen omansa, täältä taivaan kirkkauteen. Uskominen Jeesukseen on välttämätöntä, että pelastut ja pääset taivaaseen. Tästä Raamattu sanoo Apostolien teoissa, kohdassa 16: 31 He vastasivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi”.

Päätän näkyni kertomisen ja todistukseni Raamatun sanoihin, Johanneksen ilmestys, 22: 20 Hän, joka todistaa tämän, sanoo: ”Tämä on tosi, minä tulen pian.” Aamen. Tule, Herra Jeesus!

Nimim. tavallinen kristitty”

Kirjallisuutta:

Pentti Kaitera ”Lähitulevaisuus ja Raamatun profetiat” (ari kustannus 1977)
Lauri Konttinen ”Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika” (Parikanniemen ystävät ry. 2017)
David Wilkerson ”Valvo morsiameni, minä tulen pian!” (Kuva ja Sana 2005)
Harri Veijonen ”Hippolytos” (Omakustanne)
John Bevere ”Päämääränä ikuisuus” (KKJMK Oy 2010)
David Pawson ”Matka Ilmestyskirjan maailmaan” (KKJMK 2009)
David Pawson ”Danielin kirja” (KKJMK 2022)
David Pawson ”Valmiina Jeesuksen takaisin tuloon – Tessalonikalaiskirje 1 & 2” (KKJMK OY 2017)
Leo Meller ”Huomispäivän maailma Ilmestyskirjan valossa” (1971)
Pekka Eskelinen ”Ahaa-elämyksiä Ilmestyskirjan äärellä” (Uusi tie 2002)
Pekka Eskelinen ”Maailmanvaltojen nousu ja tuho: Ahaa-elämyksiä Danielin kirjan äärellä” (Uusi tie 2001)
Tapio Puolimatka ”Kun enneustukset toteutuvat” (Päivä 2022)
Hans Weichbrodt, Markku Koivisto ”Danielin kirja avautuu” (Nikia Missio 2008)

Linkkejä:

Harri Veijonen:
http://wwnet.fi/users/veijone/gorba3.htm

http://www.fullnessministries.org/media

https://www.repentfinland.fi/

https://penttimattila.blogspot.com/2019/12/anteeksiantamisesta-jotakin.html

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: