Sveitsi

Tätini ja serkut asuvat Sveitsissä, jonne tätini muutti n. 50 vuotta sitten. Vaimoni kanssa kävimme vierailemassa n. 20 vuotta sitten tätini ja serkkujeni luona. Tätini haki meidät lentokentältä ja menimme Neuhausenin lähistöllä olevaan Schaffhauseniin, josta edelleen neljä kilometriä joen alajuoksulla olevalle Reinin putouksille. Reinin putouksilla vietimme aikaa syöden eväitä. Kävimme Luzernissa tutustamassa liikennemuseoon Verkehrshaus der Schweizissa, sekä kolmen maan nurkassa satama-alueella, myös roomalaisilla raunioilla jne… Vietimme aikaa tätini siirtolapuutarhatyyppisessä mökissä, jossa voi kasvattaa vihanneksia jne., sillä siellä on ainakin kaksi satokautta. Baselissa kävellessämme Suomea puhuessamme keskenämme niin, eräs nainen ystävänsä kanssa kysyi meiltä, että olemmeko suomalaisia? Vastattuamme, että olemme, niin he sanoivat tulleensa Saksan puolelta vierailemaan Baaselissa, jossa tämä suomalainen oli elänyt jo pitkään. Meillä oli siinä mukava tapaaminen. Olimme nähneet Baselissa laatan talon seinässä, jossa luki Erasmuksen asuneen siinä. 

Erasmus Rotterdamilainen, alun perin Gerrit Gerritzoons; s. 27.10.1466 Rotterdamissa ja kuoli Baselissa 12.7.1536 oli hollantilainen filosofi, humanisti, teologi ja kirjailija. Erasmuksen parhaiten tunnettu teos on Tyhmyyden ylistys vuodelta 1509. Oman kirjoitustoimintansa lisäksi hän käänsi latinaksi ja toimitti lukuisia klassisia teoksia muun muassa Aristoteleelta, Augustinukselta ja Cicerolta. Hän myös toimitti uudet latinan- ja kreikankieliset Uuden testamentin versiot. Vanhaa kirjallisuutta tutkimalla Erasmus etsi alkuperäistä, puhdasta kristinuskoa ja pyrki yhdistämään siihen antiikin sivistyksen. Erasmus arvosteli useita katolisen kirkon opinkappaleita. Tätini oli hankkinut silloin käytetyn pienen Datsunin, jossa oli ongelmana jäähdytysveden keittäminen vuoristoteillä, jonka vuoksi piti pysähdellä jäähdyttelemään ylikuumentunutta vedenkiertoa, mutta tästä huolimatta saimme nähdä paljon. Seuraavalle matkalle jäi vielä paljon katseltavaa, kuten Sveitsin Riviera, Berner Oberlandissa ja Genevejärvellä. 

Katso https://www.rantapallo.fi/travelismypassion/2012/07/07/sveitsin-riviera-montreux-ja-vevey/

Olivia ja Aino Jauhiainen ”Maria Stenroth (Merja Salmela) elämäkerta” (WSOY 1929), josta lainaus sivulta 189: ”Heinäkuun lopussa Marian toive toteutui, ja hän pääsi lähtemään pitkälle matkalleen, etelää kohti, jonne hän oli tällä kertaa päättänyt suunnata kulkunsa. Turhaan tiedusteltuaan oleskelupaikkoja eri suunnilta hän viimein valitsi Davos’n kylän Itä-Sveitsistä. Sinne aikoi myöskin paroni Nicolay (Paul Ernst Georg von Nicolay), kristillisen ylioppilasliikkeemme perustaja, matkustaa, ja Maria Stenroth iloitsi tietäessään saavansa tarvittaessa turvautua hänen ystävälliseen opastukseensa… Matka Davos’hon oli mitä ihanin. Näin melkein kaikki alppimaiseman ihanuudet: viljeltyjä rinteitä, metsäisiä maita, kuivuneita ja kuohuvia alppipuroja, jäätiköitä, lunta ja taivasta tavoittelevia huippuja.”

Anni Voipio ”Suomen Marsalkka – elämäkerta” (WSOY 1953), josta lainaus sivulta 373: ”Miltei Mannerheimin kodiksi saattaisi kutsua Val-Montin kylpyläparantolaa Montreux’n kaupungin ylävuorella Alppien rinteellä Genéven järven rannalla Sveitsissä. Useita talvia peräkkäin hän vietti siellä hoitaen terveyttään, mutta ennen kaikkea keskittyen viimeiseen työhönsä, muistelmien kirjoittamiseen… Hänen ensimmäisessä kerroksessa olevan huoneensa parvekkeelta avautui laaja näköala Genéven järvelle ja sen taustalla kohoaville Dents du Midin ikuisen lumen peittämille huipuille… Vuoden 1950 joulun Mannerheim vietti Luganossa.

Pekka Hyvärinen ”Suomen mies – Urho Kekkosen elämä” WSOY 2000), josta lainaus sivulta 73: ”Marski jäi kuitenkin Sveitsiin loppuelämäkseen: – Tapasin sairaan ja hyvin väsyneen vanhan herrasmiehen, jonka pääasiallinen toivomus oli voida levätä rauhassa ja ottaa aurinkoa, johon hänen pitkä ja vaiherikas maansa palveleminen hänet hänen omasta mielestään oikeutti, raportoi amerikkalainen asiamies myöhemmin Luganosta.” Katso lisätietoja: http://www.parkkinen.org/mannerheim.html
http://www.mannerheiminperinnesaatio.fi/perinnetyo/muistolaatat/sveitsi
https://www.matkallamaailmalla.fi/53.Marskin%20viimeiset%20vuodet.html

Sveitsi, virallisesti Sveitsin valaliitto on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Roomalaiset kutsuivat nykyistä Sveitsin aluetta nimellä Helvetia. Siellä asui kaksi kelttiheimoa, helvetialaiset ja raetialaiset. Roomalaiset valloittivat alueen gallialaissodissa 58 eaa. ja hallitsivat sitä 400-luvulle asti. Rooman vallan luhistuttua alueen itäosan valtasivat alemannit ja länsiosan burgundit. Vuonna 1291 kolme metsäseutua, Uri, Schwyz ja Unterwalden solmivat valaliiton ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburg-sukua vastaan. Valaliiton perustamispäivänä pidetään perinteisesti 1. elokuuta 1291, jota vietetään Sveitsin kansallispäivänä. Liitto sinällään oli yksi lukuisista kaupunkien ja muiden alueiden muodostamista liitoista, eikä sen tavoitteena ollut itsenäisyys, vaan turvata alueen asema epävakaana aikana Saksan kuninkaan Rudolf I Habsburgilaisen kuoltua. Ajatus yhtenäisestä Sveitsistä alkoi syntyä huomattavasti myöhemmin.1300-luvulla liitto alkoi laajentua, kun Luzern liittyi siihen 1322. Zurich seurasi vuonna 1351 ja Bern vuonna 1353. Svaabilaissodan (1499) myötä valaliittolaiset (’Yläsaksan liitto’) saavuttivat Baselin rauhassa käytännössä itsenäisen aseman keisarikunnasta. Reformaation aikana liitto rakoili osan kantoneista liityttyä Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin johtamaan reformaatioon toisten pysyttyä katolilaisina. Uskonriita johti sisällissotaan, ja vuoden 1531 rauhassa päädyttiin kompromissiin: Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Freiburg pysyivät katolisina.Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin Helvetian tasavalta vuonna 1798. Tämä Ranskan vasallivaltio lakkautettiin muodollisesti vuonna 1803. Wienin kongressi (1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen Sveitsin itsenäisyyden.

Sveitsin pääkaupunki on Bern, katso lisätietoja… https://fi.wikipedia.org/wiki/Bern
Sveitsissä ei ole virallista valtionuskontoa, ja perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Uskonnolliset asiat ovat kuitenkin kantonien vastuulla. Näitä kirkkoja ja joissakin kantoneissa vanhakatolista kirkkoa ja juutalaisia seurakuntia tuetaan keräämällä kirkollisveroa seurakuntien jäseniltä ja joissakin tapauksissa myös yrityksiltä. Vuoden 2016 väestölaskennassa katolisia oli 36,5 prosenttia, reformoituja 24,5 prosenttia ja muita kristittyjä oli 5,9 prosenttia väestöstä. Muslimeja oli 5,2 prosenttia, juutalaisia 0,3 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 1,3 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 24,9 prosenttia väestöstä. Viime vuosina kristittyjen osuus on ollut selvässä laskussa ja uskontokuntiin kuulumattomien osuus on ollut selvässä kasvussa.

Seppo Haario ”Monimuotoinen Sveitsi” (2017), josta lainaus sivulta 11: ”Geenitutkimuksen avulla on voitu hahmottaa sveitsiläisten esi-isien Y-kromosomien jakautuvan neljään suureen haploryhmään R (yli puolet), (vajaa neljännes), (vajaa kymmenes) ja E (vajaa kymmenes). Syvältä esihistoriallisesta ajasta periytyy E-haploryhmä, joka on tyypillisin Marokossa (87%) ja muualla Pohjois-Afrikassa sekä Kosovossa (48%). Koska albaaneja pidetään muinaisen illyyrien jälkeläisinä ja illyyreihin kuuluivat myös veneetit, joista Venetsia on saanut nimensä, E-haploryhmän edustajia voi pitää kaakosta vaeltaneena Sveitsin kantaväestönä… Toinen Troian sodan jälkeen länteen paennut kansa olivat etruskit, joiden muisto elää Toscanan nimessä. Heidän huomassaan Rooman kaupungeista kasvoi maailmanvallan keskus. Roomalaiset historioitsijat kertovat, että vuoden 400 eKr. aikoihin Raetus-niminen etruski olisi johtanut osan kansastaan Alpeille turvaan. Kun roomalaiset ylittivät Alpit vuonna 15 eKr., he perustivat Raetian maakunnan, jonka pääkaupunkina oli 500-luvun alussa Curia (nykyinen Chur). Sittemmin raetit oppivat latinaa ja heistä tuli retoromaaneja. Alustavasti voisi olettaa, että G-haploryhmä olisi tätä perua. Sitä esiintyy Mustanmeren rannikkokansoilla, mutta myös Sardiniassa (14%). Ötziksi nimetyn, Itävallan ja Italian väliseltä rajalta löydetyn muumion elämä – ja hänenkin on uutisoitu kuuluneen G-haploryhmään. Selvempää on, että R-haploryhmän toivat Sveitsiin kelttiläinen helveettien heimo. Helvetia oli nykyisen Sveitsin edeltäjävaltion virallisena nimenä 1798-1803. Sveitsiä edustava naishahmo Helvetia tunnetaan nykyisin kolikoista ja postimerkeistä; nimestä johtuu myös kansallistunnus CH (Confoedratio Helvetica), jolla vältetään tarve käyttää rinnakkain maan nimeä kaikilla neljällä virallisella kielellä… Historian paradokseja on, että vaikka helveetit tunnetaan yhä Caesarin muistelmista ja heistä todellakin polveutuu puolet Sveitsin väestöstä, heidän kelttiläinen kielensä hävisi kun maahan muutti joitakin roomalaisia ja I-haploryhmään kuuluneita germaaneja. Suomalaisistakin lähes kolmannes kuuluu pohjoismaiseen I-haploryhmään, mutta jostain syystä ruotsinkieliset jäivät Suomessa kutistuvaksi vähemmistöksi kun taas Sveitsissä saksan-kielestä tuli enemmistökieli.”


Risto Uimonen ”Tulos tai ulos” (WSOY 2019), josta lainaus sivulta 241: ”Kun Juha Sipilä esitti ministerilistansa toukokuussa 2015 Keskustan puoluehallitukselle ja eduskuntaryhmälle, osa kuulijoista ei ollut uskoa korviaan. Sipilän listalla oli nimittäin Anne-Catherine Berner, sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja ja yksi Vallila Interiorsin omistajista. Berner oli hallitusammattilainen ja Helsingin uuden lastensairaalan puuhanainen, jonka johdolla toteutetulla keräyksellä sairaalalle oli hankittu rahaa huikeat 36,5 miljoonaa euroa. Tämä tyylikäs untuvikko oli outo ilmestys Keskustan eduskuntaryhmässä – ja nyt Sipilä oli päättänyt tehdä hänestä ministerin ohi puolueen konkarikansanedustajien… Berner oli saanut Suomen kansalaisuuden vasta tammikuussa 2015. Hän tarvitsi sen voidakseen asettua vaaleissa ehdolle. Berner yllätti jo ennen ministeriksi tuloaan samalla ensi yrittämällä eduskuntavaaleissa 9691 ääntä Uudenmaan vaalipiirissä. Hän esiintyi sitoutumattomana ehdokkaana Keskustan listalla… Kaikki muuttui kuin taikasauvan iskusta, kun Berner julkisti huhtikuussa 2016 esityksensä teiden, rautateiden ja meriväylien yhtiöittämisestä. Berner sai kovaa oppia poliittisten suhdanteiden nousuista ja laskuista. Hän huomasi yhtäkkiä olevansa hallituksen haukutuin ministeri, josta lehdet tekivät isoja juttuja… Berneristä tuli Sipilälle myös poliittinen rasite, kun kohu toisensa jälkeen tuntui seuraavan liikenne- ja viestintäministeriä.”

Jane Scovell ”Oona O’Neill Chaplin elämäkerta ”(WSOY 1989), josta lainaus sivulta 157: ”He keskustelivat monista paikoista mannermaalla, ja kun muuan ystävä ehdotti Sveitsiä, se tuntui hyvältä vaihtoehdolta – rahat olivat helposti saatavilla ja ilmasto oli siedettävä. Chaplinin kaarti lähti siis Savoysta kohti Lausannea ja Beau Rivage -hotellia. Seuraavat kuukaudet Charlie Chaplin etsi uutterasti pysyvää asuntoa. Pääasiassa hän hoiti etsinnän itse, sillä Oona oli taas raskaana… Lopulta hän löysi aika hyvän ehdokkaan… Tammikuun 5. päivänä 1955 Oona ja Charlie Chaplin muuttivat Manoir de Baniin, 15 huoneen taloon, jossa oli maata lähes kuusitoista hehtaaria. Se sijaitsi Corsierin vuoristokylässä Veveyn järvenrantakaupungin yläpuolella… Ympäristöön sopeutuminen vaati hiukan työtä. Asuinpaikkaansa vaihtaneet tunsivat kielestä alkaen sopeutumisen uuteen elämään vanhassa maailmassa vaikeaksi. Geraldine ja Michael pantiin Corsierin kyläkouluun ja alkuvaikeuksien jälkeen lapset lörpöttelivät pian sujuvasti ranskaksi, mikä harmitti lastenhoitajia ja vanhempia. Kieli oli jatkuvasti este Oonalle ja Charlielle… Tontille rakennettiin uima-allas ja tenniskenttä, ja itse Manoir täytettiin huonekaluilla, jotka oli tuotu Summit Drivelta… Veveyhyn saavuttuaan Chaplinit havaitsivat pian asuvansa oikeassa maanpakolaisten paratiisissa. Naapureista yllättävän moni oli karkotettuja kuninkaallisia. Kolmenkymmenen kilometrin säteellä toisistaan sekä Oonasta ja Charliesta asuivat Italian entinen kuningas ja kuningatar. Espanjan ja Albanian entiset kuningattaret sekä Bulgarian ja Jugoslavian entiset kuninkaat. Vaikka kuninkaalliset maanpakolaiset olivat kaukana kotimaastaan ja vanhasta elämästään, he järjestivät kutsuja kuninkaallisesti. Oona piti tuhlailevia juhlia omituisina ja sanoi, että kutsuilla tuntui kuin olisi astunut peilimaailmaan. Hoviprotokollaa kumarruksineen, niiauksineen ja muine kohteliaisuuksineen noudatettiin tunnollisesti, ja rituaalit aiheuttivat monta kummallista tilannetta.”

Pia Rendic ”Ihmiskaupan kasvot” (Kustannus Oy Uusi Tie 2015), josta lainaus sivulta 62: ”Sveitsissä, joka on Euroopan ykkösmaa pornoteollisuuden tuotannossa ja käytössä, on pornonkulutuksen seurauksena todettu myös valtava kasvu sukupuoliteitse tarttuvissa taudeissa, kuten kupassa ja tippurissa.”

Sveitsissä käyneiden kokemuksia Sveitsistä

Liisa Helve-Sibaja ”Hausfrau – Kotona Sveitsissä” (Atena 2015), josta lainaus sivulta 9: ”Haen suomalaisten myyjäisistä karjalanpiirakoita ja tapailen silloin tällöin Zurichin lähistöllä asuvia suomalaisystäviä. Olemme kuitenkin perheenä puolirampa tai positiivisemmin ilmaistuna monikulttuurinen. Emme kuulu asuinmaan väestöön emmekä pelkästään suomalaisiin vaan myös keskiamerikkalaisiin. Costaricalaiset ovat Euroopan ulkopuolelta tulevina eri luokassa kuin suomalaiset. EU-kansalaisten on ainakin tähän asti ollut helpompi saada asumis- ja työlupia kuin keskiamerikkalaisten, joilta vaaditaan oman alansa korkean tason erityisosaamista.”

Sakari Toiviainen ”Risto Jarva” (Suomen elokuva-arkisto A3 1983), josta lainaus sivulta 22: ”Toisen skootteriristeilynsä Eurooppaan Risto ja Jauhiainen tekivät vuotta myöhemmin (1955): Tukholman ja Ranskan kautta Espanjaan ja Portugaliin, paluu jälleen Ranskan, Sveitsin ja Saksan läpi. Jauhiaisen veli oli tuolloin kiinnostunut MRA:sta eli Moraalisen jälleen varustautumisen liikkeestä ja paluumatkalla pojat viettivät jonkin aikaa MRA:n Euroopan päämajassa, Cauxissa Sveitsissä… MRA oli toisen maailmansodan jälkeen syntynyt uskonnollissävyinen eettinen liike, jossa oli kristillisiä piirteitä, mutta yhtä hyvin aineksia muista uskonnoista. Se vetosi ihmisen haluun toteuttaa eräitä kaikkien hyväksymiä moraalisia periaatteita kuten epäitsekkyyttä, rehellisyyttä, rakkautta. Vahva poliittinen kannanotto ja väri kuuluivat kuvaan: MRA väitti tarjoavansa vaihtoehdon ihmisille jotka tunsivat vetovoimaa totalitäärisiä ideologioita kuten natsismia tai kommunismia kohtaan. Käytännössä MRA edusti antikommunismia, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n tuella, kuten sittemmin on käynyt ilmi. Osana MRA:n kampanjaa Suomessa vaikutti järjestön tuottama ja Viljo Lampelan ohjaama elokuva Vastaus (1952).”

Kalle Vaismaa & Pekka Simojoki ”Seitsemän silmäniskua” (Suomen Lähetysseura 2012), josta lainaus sivulta 65: ”Ne odotti tänne 3000 henkeä, mutta tulikin 7000! Välillä on melkoinen ryysis! Pekka kirjoitti innoissaan kotiin Sveitsin Lausannesta, jossa opiskelijat juhlivat uuden vuosikymmenen alkua TEMA-lähetysjärjestön järjestämässä Mission 80 -opiskelijakonferenssissa. Väkeä alppimaahan oli saapunut kaikista mahdollisista kirkkokunnista lähes jokaisesta Euroopan maasta. Suomestakin oli mukana monta sataa opiskelijaa… Yhtenä päivänä tuhansien nuorten joukko valtasi Lausannen keskustan. Kaupunkilaiset hämmästelivät, kun värikäs kulkue marssi kaupungin läpi laulaen, banderolleja kantaen ja lentolehtisiä jakaen. Valtavin kokemus Pekalle oli laulaa ylistyslauluja yhdessä seitsemäntuhannen muun opiskelijan kanssa… Suomen porukassa oli mukana muusikko Jukka Leppilampi, joka käänsi konferenssin teemalaulun suomeksi. Ylistän Herraa on ollut vuosikymmenien ajan kestosuosikki rippileireillä sekä seurakuntien rukous- ja ylitystapahtumissa.” 

Tommy Hicks ”Kesä on lähellä” (Kuva ja Sana 1969), josta lainaus sivulta 19: ”Sain tänä aamuna tänne Helsinkiin kirjeen sveitsiläiseltä ystävältäni, tohtori Guggelbuhlilta. Hän kertoi kirjeessään kuuluisasta tiedemiehestä, joka kerran saapui kokoukseemme Berliinissä. Hän tuli kokoukseen epäilijänä, suorastaan pilkkaajana. Mutta hän lähti sieltä uskovaisena. Tohtori Guggelbuhl kirjoitti kirjeessään, miten tämä tiedemies oli saapunut Täyden evankeliumin liikemiesten järjestämään kokoukseen. Hän piti kädessään avointa Raamattua ja sanoi: ’Hyvät herrat, haluan todistaa teille, että Raamattu on tieteellisesti arvosteltuna oikeassa-’ Sitten tiedemies luki luvun toisensa jälkeen ja sanoi vihdoin: ’Mistä tiedän, että Raamattu on totta? Koska olen kokenut sen voiman omassa elämässäni. Ainoakaan inhimillisen järjen tai viisauden tuote ei voinut korjata elämääni. Mutta Raamattu teki sen. Ja nyt kuka tahansa voi lukea elämääni kuin avointa kirjaa ja todeta, että jokin voima on muuttanut minut. Tuo voima on Jeesus!”

Nähtävyyksiä ja museoita

Baselissa on Basel Paper Mill the St. Alban district, jonne kulkee raitiovaunu 3 St. Alban-Tor.

https://www.toggenburgerdruckerei.ch/gallsche-offizin.html (Kirjapainomuseo)

http://www.gilde-gutenberg.ch/  (Kirjapainomuseo)

https://www.druckwerk.ch/de (Kirjapainomuseo)

https://www.zoobasel.ch/de/index.php (eläintarha Baselissa)

Sveitsiläinen uskonpuhdistaja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulrich_Zwingli

Tunnettuja Sveitsiläisiä

https://en.wikipedia.org/wiki/Christoph_Merian

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Fazer

Kirjallisuutta:

Teresa Fisher ”Travellers: Sveitsi” (Thomas Cook Publishing 2007)
Estelle Fallet ”The story of a watch company” (Tissot 2002 tissotwatches.com)Krister Björklund Suomalaiset Sveitsissä 1941-1996. Aus Finnland in die Schweiz 1941-1998. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1998. 

Seurakuntia Sveitsissä

Linkkejä:

https://sveitsi.fi/
https://www.zuerich.com/en
https://www.sbb.ch/en/home.html (junamatkailu Sveitsissä)
https://www.luganoregion.com/en (Lugano)
https://www.basel.com/en (Basel)
http://www.bpg.ch/de/Home/ (veneristeilyjä Rein joessa)
https://zh-suomikoulu.ch/ (Suomikoulu)
http://www.swissinfo.ch/
https://www.swisscamps.ch/en/home

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: