Talous

Talous koskettaa yksilöitä, kuntayhteisöjä, valtioita ja suurempia kokonaisuuksia, kuten EU:ta. Talous liittyy rahan käyttöön, sillä on tuloja ja menoja, jotka pitäisi yrittää pitää hallinnassa ja tasapainossa, ettei tarpeettomasti velkaantuisi ja sen seurauksena veisi tulevaisuuden mahdollisuuksia tulevalta sukupolvelta.

Talous on myös ihmisten välistä toimintaa, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen. Taloustiede tutkii talouden toimintaa ja taloushistoria talouden kehitystä sekä aikaisempia ilmiöitä. Taloussosiologia tutkii erilaisten taloudellisten ilmiöiden yhteiskunnallisia syitä ja vaikutuksia.

Kansantalouden muodostavat eri ammattiryhmät, yritykset, instituutiot sekä muut toimijat. Taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Kulutus, säästäminen, ja työntekijät ovat talouden keskeiset tekijät, ja ne pitää olla tasapainossa. Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen muutoksella.

Sixten Korkman ”Väärää talouspolitiikkaa” (Otava 2015), josta lainaus sivulta 14: ”Ekonomistilla on taipumusta ajatella taloudesta karkeasti ottaen seuraavasti: Ensinnäkin, talouden tarkoitus on tuottaa vaurautta, jonka avulla erilaisia tarpeita voidaan tyydyttää. Toiseksi, markkinatalous on verraton keino tämä tavoitteen edistämiseksi. Kolmanneksi, epävakaus ja eriarvoisuus ovat osa markkinataloutta ja siksi hyväksyttäviä tai väistämättömiä ainakin johonkin mittaan asti… Talouspolitiikalla tarkoitetaan viranomaisten päättämiä toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan talouden kehitykseen… Rahapolitiikassa on kyse keskuspankkien operaatioista rahamarkkinoilla ja keinoista vaikuttaa lyhyisiin rahamarkkinakorkoihin. Finanssipolitiikkaa toteutetaan muuttamalla julkisten menojen määrää ja/tai verotuksen tasoa sekä näiden kautta budjetin tasapainoa… Tyypillisiä politiikan keinoja ovat säätely ja verotus sekä tukipalkkiot ja tulonsiirrot. Politiikalla voidaan tarkoittaa määrättyjä politiikkasääntöjä ja/tai yksittäisiä toimenpiteitä… Talouspolitiikan prosesseihin eri vaiheisiin vaikuttavat monet tekijät kuten talouden rakenne, institutionaaliset tekijät, poliittiset voimasuhteet, eturyhmien lobbaus ja vallassa olevat talousopit. Suomessa valtio ja virkamiehet ovat olleet merkittäviä taloudellisia vaikuttajia kautta aikojen – niin Kustaa Vaasan ja tsaarinvallan kuin itsenäisen Suomen aikana. Sisäpiiritietonsa ja strategisen asemansa ansiosta virkamiehillä on aina tärkeä asema talouspoliittisessa päätöksenteossa… Talousopit joutuvat koetukselle etenkin kriisien yhteydessä. Taloudellinen kriisi tarkoittaa äkkinäistä muutosta talouden kehityksessä, usein ennakoimatonta ja jyrkkää käännettä huonompaan, mikä johtaa suuriin ongelmiin esimerkiksi konkurssiaallon ja joukkotyöttömyyden tai rajun inflaation tai deflaation muodossa. Käytännössä kriisit yleensä syntyvät tai voimistuvat rahoitusmarkkinoilla kehittyneen spekulatiivisen hintakuplan puhkeamisen seurauksena. Tällaisen epävaisuuden taustalla on lähes aina kotitalouksien, yritysten, pankkien ja/tai valtioiden liiallinen velkaantuminen. (Reinhard ja Rogoff (2009) esittävät laajan katsauksen rahoituskriisien pitkään historiaan.) Talousopeissa, talouspolitiikkaa koskevassa ajattelussa, on paljon jatkuvuutta. Adam Smith esitti lähes 250 vuotta sitten kysymyksiä ja väitteitä, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja kiistojen kohteena… David Ricardo, hänkin klassisen taloustieteen merkittävimpiä teoreetikkoja, analysoi kansainvälistä kauppaa osana taistelua protektionistista ulkomaankauppapolitiikkaa vastaan.”

Talous tarvitsee tekijöikseen yrittäjiä, joiden tuotteilla on markkinoilla kysyntää. Mika Kulju ”Oulun ihmeen tekijät” (Gummerus Kustannus Oy – Ajatus Kirjat 2002), josta lainaus sivulta 11: ”Oulun teknologiaihmeen menestystarina on monesti personoitunut Veikko Lesoseen. Lesosen tarina onkin suomalaisen tee-se-itse-yrittäjän unelma, joka tapahtuu kerran vuosisadassa. Keminmaalaisen työläisperheen poika lähti yrittäjäksi, sinnitteli talousvaikeuksien kanssa lamavuosina ja räjäytti lopulta pankin, kun JOT Automation Group listautui pörssiin syksyllä 1998. Veikko Lesosesta tuli nousukauden suurin taloudellinen voittaja. Lesosen tarinan arvoa lisää se tosiseikka, ettei hän syntynyt hopealusikka suussa eikä matkan varrella mikään saavutus tullut ilmaiseksi. Vuonna 1957 syntynyt Lesonen valmistui koneenrakennusteknikoksi Kemin teknillisestä koulusta. Valmistumisvuotenaan 1982 hän muutti työn perässä Karkkilaan Helvar Oy:lle työnjohtajaksi. Lesosen ura lähti varsinaiseen nousuun Lauri Kuokkasen perustaman LK-Productsin leivissä vuosina 1985-1988, jolloin hän työskenteli työnjohtajana, menetelmien kehittäjänä ja suunnittelijana. Lesonen arvostetaankin Kuokkasen Oulun seudun kehittäjänä korkealle… Lesosen bisnesidea oli työstää tuotantolinjoista, roboteista ja testausjärjestelmistä valmiita paketteja yritysten käyttöön. JOT aloitti toimintansa Oulun teknologiakylän tiloissa, joissa oli vuokralla yksi pikkuinen huone puhelimineen ja fakseineen. Vuonna 1988 yritys muutti Haukiputaalle. Lesonen tuli asiakkailleen tutuksi, kun hän kierteli asuntoautollaan esittelemässä tuotteitaan… Lesosen nousua Suomen miljonäärikerhon kuninkaaksi on kuvattu Jouko Marttilan kirjassa ’Järki ja tunteet osakemarkkinoilla’ (Arvopaperi 2001)… Matti Otalan sukuvaakunassa lukee tunnuslause ’Sapere aude’ eli ’Uskalla olla viisas’. Tunnuslause kertoo Otalasta paljon, sillä hän ei kuulu niihin ihmisiin, jotka pitävät kynttilänsä vakan alla. Otala herättää tiedepiireissä suuria tunteita sekä puolesta että vastaan. Matti Otala syntyi Matti Lehtona 1939 Tapaninpäivänä Oulussa, jonne hänen äitinsä oli lähtenyt pakoon pääkaupungin pommituksia. Muutama päivä lapsen syntymän jälkeen venäläiset pommittivat myös Oulua… Otala oli varsinainen elektroniikka-alan ihmelapsi. Hän rakensi ensimmäisen ’kidekoneensa’ nelivuotiaana, putkiradion seitsenvuotiaana ja 15-vuotiaana nuorukaisen käsissä valmistui ensimmäinen Suomessa rakennettu suurella kuvaputkella varustettu televisio. Teinipoika rakensi televisionsa Geloso-rakennussarjan pohjalta… Otalan mukaan alku oli Oulussa hankala, sillä Pohjois-Suomessa ei juurikaan uskottu elektroniikkateollisuuden mahdollisuuksiin saati sitten, että alasta olisi tiedetty käytännössä mitään…. Matti Otalan kirjasta ’Uskalla olla viisas’ (Ajatus 2001)… Vuonna 1931 Sortavalassa syntynyttä (Lauri) Kuokkasta on pidetty visionäärinä, joka on koko uransa ajan pystynyt satsaamaan tulevaisuuden aloihin huomattavan aikaisessa vaiheessa… Vaikka Kuokkanen vähätteleekin omaa rooliaan, on hänen henkilöhistoriansa hyvin pitkälle suomalaisen radiopuhelinteollisuuden historiaa. Kuokkanen innostui radioalasta jo nuorena ja kävi kansakouluaikanaan Kansanvalistusseuran radioasentajakurssin, jonka jälkeen hän rakensi ensimmäisen radionsa… Kuokkanen aloitti radioalan työt Saloran tehtaalla Salossa… Vuonna 1970 Nokia toi Kuokkasen johdolla markkinoille ensimmäisen kannettavan radiopuhelimen, jonka mallinimi oli SV 1300. Mallista tuli menestys ja sen tuotantoa jatkui peräti 11 vuotta… Vuonna 1972 Nokia aloitti Oulussa salaisena projektina sotilasradiopuhelinten valmistuksen amerikkalaisella lisenssillä… Nokialla oli muillakin tavoin Ouluun vahvat siteensä, sillä silloisen monialayrityksen toimitusjohtajana vuodet 1967-1974 toiminut Björn Westerlund on oululaista Pentzinien ja Bergbomien teollisuus- ja kauppiassukua. Lisäksi Ouluun oli vuonna 1960 perustettu Nokian omistama Pohjolan Kaapeli Oy.”

Risto Uimonen ”Iiro Viinanen – Henkilökuva” (Minerva 2010), josta lainaus sivulta 29: ”Hän tajusi oikein hyvin puheidensa ja lausuntojensa painoarvon sekä yhteiskunnallisen merkityksen. Viinanen halusi rikkoa tieten tahtoen totunnaisia kaavoja, sillä hän piti turmiollisena ay-liikkeen sinnikästä etuuksien lypsyä, jota ammattiliitot terästivät silloin tällöin lakonuhan avulla. ’Mitään ei voinut muuttaa, vaan työntekijöille piti antaa koko ajan lisää etuuksia. Keskitetyt sopimukset olivat yksi syy 1990-luvun lamaan Suomessa. Niillä ajettiin toistuvasti uusia kalliita etuuksia työlainsäädäntöön, ja etuudet annettiin kaikille työntekijöille ajattelematta koko yhteiskunnan etua. Ei ollut mitään mieltä maksaa velkarahalla ylimitoitettuja ja usein kiristettyjä etuuksia’, Viinanen valotti kirjahaastattelussa ajatteluaan… Liikasen ministerikauden kasvua vauhditti löysä raha, jota tuotiin Suomeen ulkomailta rahamarkkinoiden vapautuessa vuosina 1985-1989. Suomeen syntyivät noin 100 miljoonan markan arvoiset harmaan rahan markkinat. Näitä pääomia pumpattiin kansantalouden kiertoon, ja niillä synnytettiin keinotekoinen kupla Suomen talouteen. Pörssikurssit, asuntojen ja tonttien hinnat sekä muut kustannukset karkasivat käsistä… Suomen Pankki olisi puolestaan voinut viilentää suhdanteita vahvistamalla markan ulkoista arvoa, mutta se revalvoi vasta 17.3.1989. Vahinko oli jo tapahtunut. Suomi lähti luisumaan kohti lamaa jo vuoden 1989 alussa, kun varallisuusarvot laskivat nopeasti. Syksyllä 1990 kriisi iski voimalla yritystalouteen. Idänkaupan romahdus vahvisti laskukierrettä. Tieto talouden käänteestä kiiri eduskuntaan, mutta siellä ei ollut kuulevia korvia vaalien läheisyyden takia. Liikanen oli siirtynyt Brysseliin suurlähettilääksi keväällä 1990 – joidenkin mielestä pakoon tulevia vaikeuksia… Suomalaisten poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen helmasynti oli ollut jo vuosikymmeniä halottomuus tunnustaa realiteetteja juuri silloin, kun suhdanteet kääntyvät laskuun. Palkkoja ja hintoja vedätetään sekä rahaa kylvetään ja etuuksia lisätään suhdannekäänteen jälkeenkin ikään kuin hyvät ajat jatkuisivat ikuisesti. Niin kävi myös vuonna 1990… Kaikkien vaalilupausten äitinä on joskus pidetty Viipurin läänistä valittua maalaisliittolaista kansanedustajaa Kalle Kustaa Pykälää (1905-1917), jonka vaalislogan kuului: Valitkaa minut, niin lippalakit halpenevat. Pykälän vaalilupaus perustui tuulentupien rakenteluun, sillä eduskunnan valtaoikeudet eivät ulottuneet Venäjän vallan aikana päähineiden hintoihin. Melkein kaikki vaalien alla annettavat poliittiset lupaukset ovat jonkinlaisia muunnelmia. Pykälän perusoivalluksena, että poliitikon pitää luvata tehdä hyvää äänestäjille, niin nämä palkitsevat hänet parlamenttipaikalla… Presidentti Mauno Koivisto, Ahon hallituksen ja Suomen Pankin koko arvovallallaan tukema vakaan markan politiikka koki konkurssin torstaina 14.11.1991. SAK ja muut keskusjärjestöt olivat hyväksyneet 21.10. Kalevi Sorsan tekemän välitysesityksen, mutta vientialan ammattiliitot, Metallityöväen Liitto sekä Paperiliitto, vitkuttelivat omaa hyväksymistään. Vientiliittojen johdolle tuotti vaikeuksia hyväksyä tuntuvaa palkkojen alennusta sopimalla. Devalvaatiolla toteutettu tulonsiirto oli heille kivuttomampi vaihtoehto… Sorsan sopimuksen tarkoitus oli ollut leikata teollisuuden ja elinkeinoelämän kustannuksia. Sopimus olisi ollut vaihtoehto devalvaatiolle, ja siihen sisältynyttä kustannusten kevennysohjelmaa kutsuttiinkin ’sisäiseksi devalvaatioksi’… Devalvaatio oli nopea ja suoraviivainen tulonsiirto palkansaajilta vientiteollisuudelle, ja juuri siitä syystä SYP:läinen teollisuus ja pääomapiirit sekä vuorineuvos Casmir Ehrnrooth olivat sitä ajaneet hellittämättä. Se oli nopein ja yksinkertaisin tapa nostaa metsäteollisuus ahdingostaan… Raakoja valintoja piti tehdä myös siksi, että koko Suomen pankkijärjestelmä oli romahtaa vuosina 1992-1995. Jollei hallitus olisi lähtenyt pelastamaan pankkeja veronmaksajain varoin, jälki olisi ollut vielä tuhoisempaa. Pankkien tukemiseen sitoutui useita kymmeniä miljardeja markkoja, jotka olisi voitu käyttää toisin, jos pankit olisivat hoitaneet oman tonttinsa paremmin rahamarkkinoiden vapautuessa ja 1980-luvun jälkipuoliskon kasvuhuumassa.”

Opinnäytetöitä

Tuukka Kaarre, Sebastian Kirsi ”Tutkimus Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden romahduksia ennustavista indikaattoreista” (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2020)

Rakennusalan merkitys kansantaloudessa, jota on tutkinut opinnäytetyössään:

Juuso Vesterinen ”Rakennusalan kustannusten muodostuminen ja niihin vaikuttaminen” (Turku Amk, opinnäytetyö 2019)

Talouden historia

Talouden historia alkaa jo tuhansia vuosia sitten. Aina kun joku on tuottanut vaihdettavaksi tuotteita tai palveluja, on siitä seurannut taloudellista kanssakäymistä. Talous on monimutkaistunut sitä mukaa kun yhteisöt ovat kasvaneet. 

Keskiajalle tultaessa talousjärjestelmät eivät olleet vielä juurikaan kehittyneet, ja suurin osa vaihdosta tapahtui ihmisten lähipiirissä. Riskipääoman kerääminen sai kuitenkin alkunsa löytöretkeilijöiden hankkiessa sijoittajia matkoilleen. Löytöretket johtivat aikanaan maailmantalouden alkuun. Ensimmäinen pörssi avattiin vuonna 1513 Antwerpeniin.

Hansa tulee muinaisyläsaksalaisesta Hanse sanasta, jolla alkuaan tarkoitettiin ateria- tai uhriyhteyttä. Sana tuli käyttöön 1100 -luvulla Pohjan- ja Itämeren rannikon taloudellisella vaikutusalueella. Nimityksellä tarkoitettiin kauppiaiden maksamaa veroa tai kauppiasryhmittymää, jonka jäseniä oli yhden tai useamman kaupungin kauppiaat. Hansa oli pääasiallisesti saksalaisten kaupunkien 1150-luvulta alkaen muodostama liitto, jonka alkuna voidaan pitää yksityisten kauppiaitten kaupan suojelemiseksi perustamia kiltoja.
Viikinki vallan kadottua kaupankäynnin keskus siirtyi saksalaistuvalle Itämeren etelä rannikolle. Merkittävä tapahtuma oli Lyypekin perustaminen 1158. Lontoon hansa on perustettu 1158. Suurimmillaan hansan valta oli 1300-luvulla, jolloin liittoon kuului n. 70 kaupunkia. Tärkeimmät olivat Lyypekki, Rostock, Wismar, Stralsund, Greifswald, Lüneburg, Bremen, Hampuri ja Köln. Ulkomaisia kauppakonttoreita oli Lontoossa, Bruggessa, Bergenissä ja Novgorodissa. Tärkeimpiä hansan Itämeren piiristä länteen välittämiä tavaroita olivat turkikset, vuodat, vaha, hunaja, hylkeenrasva, silli ja vilja; Itämeren alueelle tuotiin kankaita, suolaa, mausteita ja viinejä.

Hansa vaikutti Ruotsin ja Suomenkin ulkomaankaupassa. Suomen kauppapaikkoja olivat Koroinen ja Turku, ja Tallinnasta oli vilkas yhteys Suomenlahden yli. 1400-luvun lopulta lähtien hansan mahti heikkeni, kun flaamit ja hollantilaiset nousivat hansan kilpailijoiksi. Kauppaliitto menetti erioikeutensa esim. Ruotsi-Suomessa kreivisodan yhteydessä 1537. Viimeiset hansapäivät pidettiin 1669. Hampuri, Lyypekki ja Bremen pitivät yhteyttä keskenään 1800-luvulle saakka ja käyttävät yhä hansakaupungin nimeä. Hansan tärkeimmiksi kauppaoikeudeksi tuli perustaa vieraaseen kaupunkiin kauppapaikka, johon laivojen tavarat voitiin varastoida. Sellaisia varastopaikkoja eli hoveja Hansalla oli useita. Suurimmat olivat Novgorodissa, Visbyssä, Bergenissä ja Lontoossa. Hansalaisilla eli kesteillä oli suurissa kaupungeissa erityinen muureilla, torneilla ja vahvoilla porteilla varustettu kaupunkikortteli. Niiden sisäpuolella oli pakkahuoneita, halleja tavaravarastoja varten, asuinrakennuksia, ammattikuntain taloja, ravintoloita ja kirkko. Siellä kestit, mestarit, kisällit, ja oppipojat elivät yhteisessä taloudessa ankarien sääntöjen alaisina niin kuin luostarissa, kukaan ei saanut ottaa kotikaupungistaan mukaan vaimoaan tai lapsiaan. Ilman ammattikunnanvanhimman lupaa ei kukaan vieras saanut tulla Hansan kauppapaikan muurien sisäpuolelle. Portit suljettiin yöksi ja kaikkien tuli olla sisällä. Muureilla pidettiin vartiota. Jokaisella kestillä piti huoneessaan olla haarniska, jousi ja miekka, ja katumetelin tai piirityksen sattuessa hänen oli riennettävä kauppapaikkaa puolustamaan. Maamme tärkeimpiin kaupunkeihin Turkuun ja Viipuriin asettui paljon saksalaisia vakinaisesti asumaan. Kaupunkien itsehallintoelimissä, raadeissa, heitä oli puolet sen jäsenistä. Suomen ulkomaankauppa oli Hansan käsissä. 

Taloustieteen käsitteistön luominen alkoi valistuksen aikakaudella. Moderniin taloustieteen isänä pidetään filosofi Adam Smithiä (1723–1790). Kaupankäynnin rajoitusten vähentyminen ja teollisuuden pääomien myötä kapitalismi sai alkunsa.

Opinnäytetöitä taloudesta:

Jonna Kaikkonen, Niina Suutari ”Nuorten velkaantuminen” (Lapin AMK, opinnäytetyö 2019)

Anne Ilkko ”Nuorten maksuhäiriöt ja niiden seuraukset sekä ratkaisukeinot Kainuussa” (Kajaanin ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2009)

Teija Marita Taskinen ”Talousrikollisuus Suomessa” (Vaasan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2009)

Valtteri Mikkola ”Kunnan taloussuunnitteluprosessin parantaminen” (Turku AMK, opinnäytetyö 2018)

Jevgenija Makarovskaja ”Talouden seurantatyökalut” (Saimaan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2018)

Irina Sedergren ”Perustetavan kahvilan toimintasuunnitelma” (KYAMK opinnäytetyö 2016)

Jukka Suuronen ”Laatutekniikan hyödyntäminen PK-yritysten toiminnassa” (HAMK, opinnäytetyö 2012)

Pekka Laukkanen ”Vuosisadan liitto – vaikuttava menneisyys ja valoisa tulevaisuus” (Humak, opinnäytetyö 2018)

Timo Talvitie ”Osakeomistuksen – hallintarekisterihankkeen anatomia” (Turun yliopisto oikeustieteen tiedekunta, Pro Gradu 2018)

Jonne Rantala ”Aloittava yritys ja taloushallinto” (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2010)

Janne Jaatinen ”Eurooppalainen velkakriisi vakaussopimuksen näkökulmasta” (Laurea ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2012)

https://penttijuhani.wordpress.com/2014/01/31/perustietoa-painoviestinnan-laatuasioihin/

Kirjallisuutta:

Adam Smith ”Kansojen varallisuus: tutkimus sen luonteesta ja syistä” (WSOY 2015)
John Maynard Keynes Työllisyys, korko ja raha. Yleinen teoria. (The General Theory of Employment, Interest and Money, 1936.) Suomentaneet Ahti Karjalainen ja Pentti Kivinen. (WSOY, 1951)
Sixten Korkman ”Väärää talouspolitiikkaa” (Otava 2015)
Merja Mähkä, Unna Lehtipuu ”Sijoittajaksi 7 päivässä” (Alama Talent 2019)
Martti Häikiö ”Nokia Oyj:n historia 1-3” (Edita 2001)
Karo Hämäläinen, Jukka Oksaharju ”Sijoita kuin guru” (Oksaharju Capital Oy 2020)
Fredrik Ekholm ”On aika rakentaa” (www.kkjmk.net 2017), kertoo kuinka hän jatkoi Vaasan Rakennuskorjaus Oy:ssa isänsä jälkeen laajentaen sen toimintaan menestyksekkäästi.
J. Gunnar Olson ”Vapautettu bisnes” (Itätuuli-Kustannus 2010)
Kaisu Paloheimo ”Puusta putosi Jumalan Martti” (Kuva ja Sana 2008) kertoo mm. Martti Falckin yrittäjäurasta.

Linkkejä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Chydenius
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman
https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Maynard_Keynes

https://penttimattila.blogspot.com/2019/12/yrittamisesta-jotakin.html

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: