Kaikki vaikuttaa kaikkeen EU:ssa

Euroopan unionissa (EU) on 27 eurooppalaista jäsenvaltiota ja se on näiden muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Euroopan unioni perustettiin sopimuksella Euroopan unionista Maastrichtissä vuonna 1992. Unioniin voivat liittyä kaikki sellaiset Euroopan maat, jotka täyttävät jäsenvaltiolle asetetut demokraattiset ja taloudelliset kriteerit. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat muun muassa sisämarkkina-alue, euroalue, yhteinen maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. 

Euroopan unioni ei ole liittovaltio, kuten esimerkiksi Yhdysvallat, vaikka pyrkimyksiä siihen suuntaan on, koska sen jäsenvaltiot ovat riippumattomia ja itsenäisiä toistaiseksi. Se ei ole myöskään puhtaasti hallitustenvälinen järjestö YK:n tapaan, koska jäsenvaltiot ovat yhdistäneet unioniin voimavaransa saadakseen enemmän vaikutusvaltaa kuin niillä yksin voisi olla. Tämä on mahdollista unionin toimielinten tekemien yhteisten päätösten avulla.

EU:n toimielimiä ovat vaaleilla valittu Euroopan parlamentti, jäsenmaiden valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvosto, jäsenvaltioiden hallituksia edustava neuvosto sekä Euroopan komissio, joka laatii ehdotuksia uudeksi EU:n lainsäädännöksi parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Muita keskeisiä toimielimiä ovat Euroopan unionin tuomioistuin, joka huolehtii siitä, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, sekä Euroopan keskuspankki ja tilintarkastustuomioistuin. EU:n toimielinten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 40 000 työntekijää.

EU:ssa on pyrkimyksiä siirtyä liittovaltion suuntaan, saada EU:n verotusoikeus jäsenmaihin. EU:n verotusoikeus nostaisi jäsenvaltioiden kokonaismäärää, josta osa palautuisi byrokratian kautta myöntämiin hankkeisiin. Tästä voisi saada ajatuksen, ettei EU luota jäsenvaltioiden kykyyn itsenäisesti käyttää omia verovarojaan, vaan siihen tarvitaan EU:n ohjausta ja byrokratiaa, jonka pyörittämiseen kuluu osa kerätyistä varoista.

EU:n elvytyspaketti EU-maiden johtajat hyväksyivät viime heinäkuussa 2020 jättimäisen 750 miljardin euron elvytyspaketin, jonka avulla yritetään saada Euroopan talouskasvu alkuun koronakriisin jälkeen. EU-maat ottavat yhdessä 750 miljardin lainan ja jakavat sen suorina, 390 miljardin avustuksina ja 360 miljardin lainoina koronakriisistä ja taloustaantumasta kärsineille maille. Jäsenmaat myös vastaavat yhdessä siitä, että velka maksetaan takaisin. EU ei ole aiemmin rahoittanut toimintaansa yhteisellä velalla. Alun perin Suomen arvioitiin saavan elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa, mutta koska Suomen talous ei ole koronan myötä vajonnut niin syvälle kuin aiemmin arvioitiin, siksi elvytyspaketin saannosta on leikkautunut pois noin puoli miljardia euroa. Suomen arvioitu maksuosuus elvytyspaketista on nyt noin 6,6 miljardia euroa, eli Suomi on paketin nettomaksaja noin 3,9 miljardilla eurolla. Suomen tulevat maksuosuudet ovat elpymisvälineen osalta vuosittain (ilman korkoa) noin 210 – 500 miljoonaa euroa, riippuen lainojen takaisinmaksutahdista. Komissio on kuitenkin esittänyt, että osa 750 miljardin koronaelpymispaketin rahoista kerättäisiin jatkossa EU-maiden yhteisillä uusilla veroilla ja maksuilla, joita voisivat olla muovimaksun lisäksi esimerkiksi päästökauppamaksu, digivero ja hiilitullit

Risto Uimonen ”Iiro Viinanen – Henkilökuva” (Minerva 2010), josta lainaus sivulta 207) ”Esko Ahon porvarihallitus teki kauaskantoisimman päätöksensä ja yhden Suomen historia kaikkein merkittävimmistä linjauksista 18.3.1992. Presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Esko Aho allekirjoittivat silloin Suomen jäsenyyshakemuksen Euroopan yhteisölle valtiosihteeri Pekka Tuomiston esittelystä. Eduskunta oli hyväksynyt sitä ennen jäsenyyshakemusta koskeneen hallituksen tiedonannon äänin 133-60. Tiukka neuvotteluvaihe Brysselin kanssa kesti kaksi vuotta, helmikuuhun 1994 saakka. Sitä seurasi yli puolen vuoden mittainen raju kansallinen taistelu jäsenyyssopimuksen hyväksymisestä. Jäsenyyskysymys heilutti porvarihallitusta ja johti kristillisten lähtöön hallituksesta, mutta hallitus kesti myös tähän vaiheeseen liittyneet kovat paineet ja sai hattuunsa komean sulan: merkinnän Suomen viemisestä Euroopan unionin jäseneksi. Suomi liittyi unioniin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa 1.1.1995. Nämä kolme puolueetonta maata nostivat EU:n jäsenmäärän 15:een… EU-jäsenyys oli ollut tärkeä asia Kokoomukselle aina siitä lähtien, kun Ilkka Suominen oli esittänyt arvionsa Suomen liittymisestä EY:hyn 1990-luvun aikana… Viinanen oli EU-jäsenyyden vankka kannattaja. Hän näki valtionvarainministerinä, että EU-jäsenyys toisi kuria Suomen taloudenpitoon, koska sitä seurasi loogisesti myös rahaliiton jäsenyys ja yhteinen raha, euro. Suomen pitäisi panna ennen rahaliiton jäsenyyden hakemista oma taloutensa kuntoon täyttääksensä vaadittavat kelpoisuusehdot.”

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: