Työn tekemisen tärkeys

Monet pitää työn tekemistä ja ahkeruutta luterilaisena hyveenä, vaikka se on Raamatullinen periaate, jonka uskonpuhdistus toi taas arvoonsa. Työn tekeminen on yksi ihmisen perustarpeista ja työn puuttuminen elämästä tuo ongelmia pitkästymisen ja toimettomuuden seurauksena. Työllä ja yrittämisellä on suuri merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin ja sen jakamiseen myös niille, jotka tarvitsevat sitä eri syistä johtuen.

Muistan ajan, kun asuimme Helsingin Tapaninkylässä tontilla 1950-luvun lopussa, jossa oli vielä silloin perheellämme junavaununpuolikas, ja ollessamme vielä alle kouluikäisiä, niin isäni hankki rakennuksilta poistettuja betonivalussa käytettyjä lautoja, jotta me lapset voisimme harjoitella työn tekoa poistamalla betonin jäämät ja naulat, sekä sahaamaan ne polttopuiksi. Isäni näytti vähän mallia ja oletti, että vanhimpana lapsena paimennan nuorempia ja olen myös lapsien vahti. Tämän työajatuksen isäni sai varmaan omasta lapsuudestaan, kun hänen isänsä Tyrnävällä menetti pientilansa vaimonsa kuoleman jälkeen, niin hän antoi n. 10 vuotiaat poikansa sukulaistensa ja tuttavien maatiloille rengeiksi, jossa joutui ruokansa eteen tekemään työtä.

Digitalisaatio ja robotisoituminen on tekemässä ihmisen tekemää työtä osaksi tarpeettomaksi. Työn tekemisen mielekkyys kärsii, jos on ilmainen työharjoittelu, sillä työstä kuuluu aina saada mielestäni palkka. Työn tekemiseen asenteet ovat muuttuneet, sillä yli 20 vuotta sitten olin opettajana ammattikoulussa, jossa kerroin eräälle valmistuneelle opiskelijalle, että olisi työpaikka tarjolla. Hän sanoi ettei sellainen kuulunut hänen suunnitelmiinsa, vain ajatteli kirjautua työttömäksi ja nostaa tukia, sekä harrastaa mielenkiintoisia asioita. Monet pelkäävät burnouttia, mikä saattaa johtua siitä, että työskentelee väärässä tehtävässä, eikä ole löytänyt oikeaa, eikä työn tekemisestä yleensä. TV:stä tuli tätä käsittelevä ohjelma, jossa insinööri sai burnoutin hyväpalkkaisessa työssään, mutta ryhdyttyään tekemään autotallissaan puutöitä hän toipui, kun teki sitä missä koki olevansa oikeassa tehtävässään.

Digi-IRT (digitaalinen Iso Raamatun Tietosanakirja) todetaan näin työn tekemisestä: Työllä on varsin keskeinen sija koko Raamatussa. Riippumatta siitä, miten luomiskertomuksen sanat ihmisen tehtävästä tulkitaan, on selvää, että ihminen asetettiin hallitsemaan muuta luomakuntaa ja pitämään siitä huolta Jumalan palvelijana. käytetään verbiä ’tehdä työtä, palvella’, siinä missä suom. käännöksessä on sana ”viljellä”. Syntiinlankeemuksen tapahduttua tilanne muuttui täydellisesti: siunauksen sijaan tuli kirous. Työstä tuli väistämätön taakka, vaivalloista ponnistelua hengissä pysymiseksi. Maa joutui kirouksen alaiseksi ihmisen tähden, ja ihmisen olemassaolon ylle asetettiin ”hien laki”, joka teki työn vaikeaksi ja raskaaksi. Tie paratiisiin suljettiin. Tämä osoittaa mahdottomiksi sen suuntaiset ajatukset, että ihmiskunta voi saavuttaa onnentilan ilman työtä ja vaivannäköä pelkästään eri aloilla tapahtuvan kehityksen ansiosta.


Työllä (niin hyvin ruumiillisella kuin henkiselläkin) on perustana Jumalan oma luomistyö, joka myös on sapattikäskyn välttämätön tausta. Kreikkalainen ruumiillisen työn halveksunta on täysin vierasta Raamatulle ja sen opille Jumalan luomasta ihmisestä ja ihmisruumiista. Jo varhain mainitaan erikoistuminen työelämässä. Jumala itse antaa ihmiselle taidon suorittaa erilaisia töitä, 2 Moos. 35:30-36:2. Mooseksen laki säätää, että päivätyöläisen piti saada joka päivä palkka sinä päivänä tekemästään työstä. Raamatussa esitetään itsestään selvänä asiana, että jokaisen työkykyisen on myös tehtävä työtä. Tämä tulee esille mm. laiskuuden ja toimettomuuden nuhtelemisessa, ja työteliään ja jumalaa pelkääväisen elämäntavan ylistämisessä. Vaikkakin syntiinlankeemuksen jälkeiselle inhimilliselle olemassaololle on ominaista vaivannäkö, ihminen saa kuitenkin hyvin suoritetusta työstä tiettyä hyötyä ja tyydytystä. Parhainta ihmiselle (elämän tuottama ”voitto”) on se, että hän on iloinen työtä tehdessään. Myöhemmässä juutalaisuudessa arvostettiin yleensä suuresti työtä, ruumiillistakin. Erään rabbiinin mukaan ihmiselämässä on neljä arvokasta asiaa: laki, hyvät työt, rukous ja maallinen ammattityö. Koska rabbiineilla ei ollut opetustyöstään mitään tuloa, he saivat elatuksensa muusta ansiotyöstä, tavallisesti käsityöläisammatista. Evankeliumeista käy ilmi, tosin ei mitenkään korostetusti, että Jeesus ennen julkista toimintaansa oli toiminut ”rakentajana”, Mark. 6:3. Jeesuksen vertauksissa on usein yhtymäkohta työelämään, esim. Matt. 13:3-8, 20:1-7. 
Fariseuksena Paavali yleisen käytännön mukaisesti harjoitti käsityöläisammattia. Hän oli teltantekijä, ja apostolintyönsä ohella hän jatkoi ammatin harjoittamista. Hän kirjoitti voimakkain sanoin kristityn velvollisuudesta tehdä työtä, 2 Tess. 3:6-12.  Kristityn pitää tehdä työtä elättääkseen itsensä, 1 Tess. 4:11,12, mutta myös voidakseen antaa apua tarvitsevalle, Ef. 4:28. Ratkaisevaa ei ole työn sisältö, vaan uskollisuus sillä paikalla, johon on asetettu, Tit. 2:9,10. Ns. huoneentauluissa tähdennetään sekä työntekijöiden että työnantajien vastuuta. Edellisten pitää suorittaa halukkaasti työnsä, ja jälkimmäisten pitää antaa palvelijoilleen kohtuullinen palkka, Ef. 6:5-9, Kol. 3:22-4:1. Jaakobin kirje kohdistaa kovia sanoja niille, jotka pidättävät työntekijöiltä oikeudenmukaisen palkan; heitä kohtaa hirvittävä tuomio, Jaak. 5:14.

David Pawson ”Valmiina Jeesuksen takaisin tuloon – Tessalonikalaiskirje 1 & 2” (KKJMK OY 2017), josta lainaus sivulta 202: ”Tuo synti ei ollut himo, ylpeys, ahneus, viha tai edes kateus, vaan yksi niistä, jotka on luetteloitu seitsemäksi kuolemansynniksi. Se oli laiskuus. Me emme suhtaudu tuohon syntiin kovinkaan vakavasti. Mutta Uudessa testamentissa siihen suhtauduttiin niin vakavasti, että Paavalin mukaan laiska ihminen pitäisi sulkea pois seurakuntayhteydestä. Tämä tömäyttää meidät suoraan maan pinnalle. Meidän täytyy siis ajatella työtä. Laiskuus on nimittäin rahan tuhlaamista. Se on ajan tuhlaamista – ei vain oman aikasi, vaan myös toisten ihmisten, ja se merkitsee varastamista. Vanhoilla juutalaisilla oli tällainen sananlasku: ’Mies, joka ei opeta pojalleen ammattia, on opettanut hänet varastamaan.’ Se johtuu siitä, että hän tulee aina ottamaan enemmän yhteiskunnalta kuin hän sijoittaa siihen… Heprealaiset ajattelivat aivan toisin, koska he palvoivat Jumalaa, joka teki työtä – ja siitä Raamattu alkaa. Kun Jeesus, Poika, tuli maan päälle, hän sanoi: ’Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä.’ On vakava ajatus, joka jokaisen kristityn tulisi muistaa, että Jumalan Pojan, joka lähetettiin pelastamaan maailma, annettiin suorittaa saarnaamiseen kokoaikaista tehtävää vain kolmen vuoden ajan. Kahdeksaksitoista vuodeksi Isä oli pannut hänet puutyöverstaaseen, missä hän työskenteli käsillään. Siitä tuli se raamatullinen käsitys, joka näki päivittäisen työn tärkeimpänä olemassaolon tarkoituksena, tärkeimpänä kanavana Jumalan kutsun täyttämiseksi, tärkeimpänä kiitosuhrina hänelle. Siksi työ oli tärkeä asia, ei vapaa-aika… Lähetyssaarnaajat voivat kertoa, että yksi kristillisen työn käynnistämisen ongemista joissakin uudessa maassa on niiden suuri joukko, joita kutsutaan ’riisikristityiksi’, joita alkaa kertyä työn liepeille: ihmisiä, jotka liittyvät seurakuntaan kulhollisesta riisiä, joista tulee siivelläeläjiä ja joita lähetysaseman täytyy tukea. Voidaan nähdä, miten lyhytnäköistä politiikkaa tämä on. Kun Paavali käynnisti uuden työn Tessalonikassa, hän ei saarnannut vain ristiä ja ylösnousemusta – hän opetti tekemään ahkerasti työtä.” 

Anna Perälä ”Tilanomistaja kirja-alalla – Christian Ludvig Hjelt kirjapainajana, kustantajana ja kirjakauppiaana 1823-1849” (Finska Vetenskaps-Societeten 2019), josta lainaus sivulta 41: ”Tilattomien määrä oli kasvanut Suomessa jo 1700-luvulla, eikä korvaavia ansiomahdollisuuksia ollut riittävästi.Suomen jouduttua Venäjän yhteyteen ruotuväki lakkautettiin, sotamiehet menettivät torppansa ja töitä oli usein vain satunnaisesti…Kerjääminen pyrittiin lopettamaan myös uuden, vuonna 1817 annetun köyhäinhoitoasetuksen avulla. Köyhät ja sairaat olisi sijoitettava vaivaistaloon tai niin sanottuun ruotuhoitoon ja irtolaiset passitettava työhuoneisiin… Hjelt suunnitteli myös jonkinlaisen työlaitoksen kehittämistä pitäjän tuella, jotta töitä olisi riittävästi tarjolla. Sellaista ei kuitenkaan perustettu, mutta Hjelt lupasi ottaa maatiloilleen työhön sellaisia irtolaisuudesta tuomittuja, jotka muuten olisivat jääneet pitäjän köyhäinhoidon niskoille.”

Tässä on lainaus: https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/03/KAK_1_2018_176x245_WEB-86-101.pdf

”Lutherin talousajattelusta tunnetaan arkipuheessa termi “luterilainen työmoraali”, jolla viitataan yleensä ahkeraan ja rehelliseen puurtamiseen yhteisen hyvän puolesta. Keskeistä Lutherille oli kaiken työnteon ymmärtäminen olennaiseksi osaksi ihmisen kutsumusta. Työn arvon mittana on se, miten työ palvelee yhteisön elämää. Luomisessa ihmiskunnan tehtäväksi on annettu “viljellä ja varjella” maata ja tehdä työtä (1. Moos. 2:15). Omaisuus ja työ ovat Lutherilla sidoksissa toisiinsa. Luther näkee työn olevan jokaisen siihen kykenevän velvollisuus. Luther lainaa Raamatun Jobin kirjaa (Job. 5:7), jonka mukaan kuten lintu on syntynyt lentämään, ihminen on syntynyt tekemään työtä.” 

Opinnäytetöitä:

Tuuli Ketolainen & Satu Vanhanen ”Työpaikkakiusaaminen” (Centria-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2019)

Noora Björkroth ”Työpaikkakiusaaminen” (Samk ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2014)

Ida Koski ”Työpaikkakiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu vahtimestarityössä ja harjoittelussa” (Novia 2013)

Julkaissut Pentti Mattila

Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, nykyään media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi. Erilaisissa vapaaehtoistöissä olen ollut vuodesta 1997 alkaen vieraillen lastenkodeissa Venäjällä ja Intiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: