Politiikka on pääsääntöisesti lakien säätämistä, sekä yhteisten asioiden hoitoa niin, että koko kansa voisi siitä hyötyä, ettei ajeta pelkästään pienten marginaaliryhmien etuja koko kansan kokonaisuuden kustannuksella. Verovaroja täytyy käyttää harkiten ja todelliseen tarpeeseen, joka edistää hyvinvointia ja yritteliäisyyttä saajissaan, ei siksi, että olisi vain jaettavaa niille, jotka voivat tehdä työtä toimeentulonsa eteen, vaan niille, jotka oikeasti tarvitsee yhteiskunnan apua. Politiikkaa voi hoitaa tosin monenlaisista motiiveista käsin.
Mielestäni on tärkeää pitää koko Suomi asuttuna, sillä toimet Suomen asukkaiden siirtämiseksi muutamaan kaupunkiin palvelee vain rakennusalaa. Pienikin cityasunto maksaa enemmän kuin omakotitalo maaseutujärven rannalla. Betoniviidakkoon rakennetaan maalta muuttaneille uusköyhille, joiden kotien hinnat ovat maalla romahtaneet. Sieltä ei saa rahaa uuden asunnon ostamiseen pääkaupunkiseudulla. Monet päätyvät siksi vuokralle. Sijoittajat saavat vuokra-asunnoista hyvän tuoton. Koko Suomen kansa maksaa veroillaan yli kaksi miljardia erilaisia asumistukia, jotta ihmiset voivat asua pääkaupunkiseudulla. Näin on syntynyt köyhyyden kierrettä ylläpitävä rahasampo on myös se, jos saa Kelan maksamaan esimerkiksi syrjäytyneiden asukkaiden vuokrat. Tälle on tehtävä jotakin. Ajatus miten tätä syrjäseutujen voimaannuttamista voisi lähteä toteuttamaan olisi perustettavien työ/virikekeskuksien kautta, jotka toimisivat yrityshautomoina. Perustettavissa työkeskuksissa syrjäseuduille ideana olisi työllistää ohjaajia ja aktivoida asukkaita toimeliaiksi ja kesäisin tarjota turistipalveluita samalla idealla ja tiloilla, eli perinteisiä karjalaisia tieto/taitoja workshoppien ja perehdyttämisen kautta saada Karjalan kulttuuri nostettua nuoren sukupolven ja muun Suomen tietoisuuteen. Tämä tarjotaan niistä kiinnostuneille, että osallistujat tietää ja myöhemmin osaa kanteleensoiton ja niiden valmistuksen, pelimanni, kangaspuiden (raanujen) ja karjalaisen ruuan ympärille liittyvät taidot vapaamuotoisesti ilman määräaikoja ja opetussuunnitelmia. Toimintakeskukset pitäisi sijoittaa syrjäseuduille uuden maakuntamallin ohjauksen tuella esim. Ilomantsiin, johon rahoitusta voisi saada EU:lta toiminnan käynnistysprojektin myötä. Tämä toiminta saattaa hyvinkin lisätä yritteliäisyyttä. Toimintakeskukseen pitäisi yhteiskunnan tuella palkata aiheeseen liittyvät ohjaajat ja osaajat. Toimintakeskukset voisivat kesäisin tarjota lomalaisille uudenlaisen turismin myötä uutta harrastus ja viriketoimintaa yhdessä paikallisten majoitusalan yritysten kanssa. Toimintaan pitäisi saada yhteistyökumppaneita, kuten Marttoja, koulujen yrityskokeiluja, kansalaisopistoja. Toimintaa voisi tarjota mielenterveydestä kärsiville kuntouttavana toimintana. Osallistumismaksut turisteille ja muille pitäisi miettiä.
Olen ollut 2021 KD-puolueen ehdokkaana kuntavaaleissa, kuten aiemmin Eduskuntavaaleissa olen ollut myös ehdokkaana menneinä vuosina, sillä olen halunnut vaikuttaa yhteisten asioidemme hoitoon siten, että oikeudenmukaisuus toteutuu ja hyvinvointi lisääntyy kaikilla suomalaisilla, ilman tyhjiä lupauksia.
Jotkut pitävät politiikkaa likaisena pelinä, eivätkä halua olla äänestämässä ehdokkaita tämän vuoksi, mutta sen ei tarvitse olla näin, jos ottaisimme paremmin selvää niistä henkilöistä, joita äänestämme edustamaan itseämme yhteisten asioidemme hoidossa.
Nykyisin on kristittyjä, jotka ovat päättäneet muuttaa yhteiskuntaa laatimalla hallitusohjelmia, harrastamalla käytäväpolitiikkaa tai kansalaistottelemattomuutta tai toimimalla painostusryhmissä. Raamatusta ei löydy paikkaa, jossa sanottaisiin, että se olisi seurakunnan tehtävä. Seurakunnan tehtävä on todistaa kadotetuille ihmisille Herran antamaa pelastusta. Se unohtuu niiltä, jotka uskovat, että Jumalan valtakunta voidaan perustaa tänne jo nyt ihmisen keinoin.
Heikki Eskelinen ”He edustavat meitä – kansanedustajat kertovat itsestään” (WSOY 1966), josta lainaus sivulta 5: ”Demokratian elinvoimaisuus riippuu yleisten asiain tuntemuksen ja harrastuksen laajuudesta kansalaisten keskuudessa. Äskettäin on keskusteltu paljon harvainvallasta. Sitä pitempi taival on kuljettu kohti harvainvaltaa vapaassa monipuoluejärjestelmässäkin, mitä useampi meistä jättää yhteisten kysymysten ajattelemisen ja hoitamisen ’muiden’ asiaksi, oman harrastuspiirinsä ulkopuolelle… Eduskunnan yleinen asema Suomen hallitusjärjestelmässä todetaan ytimekkäästi vuoden 1919 hallitusmuodon 2§:ssä: ’Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.’… Vanhan vallanjako-opin mukaisesti on tapana katsoa lainsäädäntö eduskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi, ja niinpä eduskuntaa usein suoranaisesti nimitetäänkin lakiasäätäväksi valtiolaitokseksi… Volotinen, Mikko, s. 4.9.1918 Kontiolahdella (sukulainen äitini kautta)… Poliittinen toiminta Ilomantsin kunnanvaltuustossa 1957-, kunnanhallituksessa 1966-, kansanedustaja 1966 -… Ainoana ortodoksisen kirkkokunnan edustajana katson velvollisuudekseni seurata asioita myös tältä kannalta.”
Billy Grahamin kirjassa ”Vastaukseni” (Ristin Voitto 1961), josta seuraava lainaus: ”Eikö teidän mielestänne uskovaisten pitäisi pysyä erillään politiikasta? Eikö Raamattu varoita meitä: ’Älkää antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen?’
En tietenkään ajattele, että uskovaisten pitäisi olla välittämättä hallituksemme asioista. Kristus sanoi: ’Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on’ (Matt. 22:21). Mikään ei olisi niin mieluista hulinoitsijoille, gangstereille ja alamaailman ihmisille, kuin jos kaikki uskon asioita harrastavat pidättyisivät äänestämästä ja olisivat tietämättömiä siitä, mitä Washingtonissa tapahtuu! Kehoitan nimenomaan jokaista uskovaista äänestämään ja osoittamaan innokkaasti mielenkiintoa paikkakuntansa poliittiseen elämään.
Rohkaisisin häntä myös, jos hän tuntee kutsumusta sitten, aktiivisesti osallistumaan politiikkaan ja taistelemaan yhteiskunnan asiain puhtaan, rehellisen ja vilpittömän käsittelyn puolesta hyvän hallituksen kautta. Kulunut lauseparsi, ’Politiikka on likaista’, on selvästi valheellinen. Tunnen hallituksessa olevia miehiä, joilla on korkeat periaatteet, hyvät vaikuttimet ja jotka ovat epäilemättömän rehellisiä.
He ovat omistautuneet palvelemaan yleisöä, koska he vilpittömästi haluavat palvella lähimmäisiään. Vaikkakin on totta, että politiikka näyttää vetävän puoleensa eräitä ihmisiä, joiden periaatteet ovat kyseenalaisia, niin sitä ehdottomammin olisi kunnon ihmisten kaikkialla annettava äänensä parhaimpien ehdokkaiden puolesta…
Miksi te saarnaajat ette enemmän puhu yhteiskunnallisista uudistuksista? Minusta tuntuu siltä, että te leijailette pilvissä, kun teidän pitäisi tulla alas maan päälle auttamaan päivän suurten probleemain ratkaisussa.
Jeesus oli suurimpia yhteiskunnallisia uudistajia, mutta Hän suoritti sitä muuttamalla yksilöitä. Hän ei ollut vallankumouksellinen, vaan Hän oli Sovittaja. Mutta sovittamalla yksilöitä Hän suoritti monia yhteiskunnallisia uudistuksia. Orjuuden poistaminen, naisten saavuttama asema, nykyaikainen siviililainsäädäntömme ja monet muut inhimilliset elämän edistysaskeleet voidaan lukea kristillisyyden vaikutuksen ansioksi. Niin kauan kuin ajatuksemme Jumalasta on väärä, ajattelemme väärin myös lähimmäisistämme. Me uskomme, että paras tapa parantaa yhteiskuntajärjestystä on parantaa ihmisen luonne Kristuksen lunastuksen kautta.
Lyman Abbot oli kuuluisa saarnaaja ja yhteiskunnallisen uudistuksen asianajaja viime vuosisadan lopulla. Kun hän v. 1899 luopui Brooklynin Plymouth Congregational kirkon pastorin toimesta, hän kirjoitti erokirjeessään: ’Minä näen, että mitä kerran toivoin voitavan tehdä lähimmäisilleni yhteiskunnallisten uudistusten ja inhimillisyyden suunnitelmien kautta, voidaan tehdä ainoastaan Jeesuksen Kristuksen vaikutuksen kautta. Uudistuksessa ei ole mitään voiman lähdettä ilman Jeesuksen Kristuksen ristiä.’”
Juha Ahvio ”Sananvapaus uhattuna Suomessa – Vihapuhe, ihmisoikeudet ja media” (Kuva ja Sana 2018), josta lainaus sivulta 33: ”Tämänhetkinen länsimainen ja etenkin suomalainen valtamedia sekä julkista keskusteluavaruutta hallitseva poliittinen korrektius ohjaavat ja rajoittavat kansalaisten sananvapautta ja ajattelua. Tällä hetkellä vallitsevassa todellisuudessa on kyse täysin orwellilaisesta ja niin sanotusti pehmeän totalitaristisesta aivopesusta… Perinteisen ja historiallisen länsimaisen ihmisoikeuskäsityksen mukaan nimenomaan uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat perustavia ihmisoikeuksia. Perinteisen länsimaisen käsityksen mukaan uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat ihmisoikeuksina keskeisiä vapausoikeuksia… Ajattelun- ja sananvapaus ja ilmaisunvapaus ovat perustavia ihmisoikeuksia, koska ajattelu ja puhe ilmaisevat ihmisen ainutlaatuisen – esimerkiksi eläimistä, kasveista ja koneista poikkeavaa . lajityypillistä olemusta ja päämäärää ajattelevana, tiedostavana ja käsitteellistävänä persoonallisena olentona… Milloin ja miten ajatus- ja viharikoksien käsitteet ja niihin perustuva ajatus vihapuheesta sananvapauden rajoittajana ja rikoksena on omaksuttu länsimaisiin oikeusjärjestelmiin? Stalinin Neuvostoliitto ajoi tällaista sananvapautta rajaavaa lainsäädäntövelvoitetta ja viharikoksen käsitteen hyväksymistä jo vuoden 1948 YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeusjulistukseen, mutta ei vielä silloin saanut tahtoaan läpi, koska vielä tuolloin lännessä ymmärrettiin, mitä tuollainen kommunistisen oikeusajattelun hyväksyminen käytännössä merkitsisi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin tilanne oli kuitenkin muuttunut siten, että kommunistiset näkökulmat nauttivat lännessäkin suosiota siinä määrin, että vihapuheen kriminalisoiva sananvapausrajoitus otettiin mukaan merkittävään YK:n ihmisoikeussopimukseen… Neuvostokommunistien lanseeraamien ja heidän läntisten tovereidensa hyväksymien ajatus- ja viharikoslainsäädännön, vihapuheen käsitteen ja näiden velvoittamien sananvapausrajoitusten oli alun alkujaankin tarkoitus suojata marxilaishenkistä sosialistista globalistista politiikkaa – jollaiseen YK:kin yhä vahvemmin ajan oloon sitoutui – arvostelulta.”
Lähteistä ja kirjallisuutta:
John Van Diest ”Kymmenen syytä, miksi Jeesus tulee pian” (Aika Oy 1999)
Linkkejä:
Pentti Juhani Mattila 